Energiapuun kysyntä pysyy vahvana, arvioi PTT – metsähakkeen kysyntä ylitti viime vuonna selvästi tarjonnan

Metsähakkeen kotimaan kysyntä pysyy vahvana, ennustaa Pellervon taloustutkimus PTT. Metsäteollisuuden tuotannon tämänvuotinen kasvu mahdollistaa myös teollisuuden sivutuotteiden käytön lisäämiseen.

Lämpö- ja voimalaitoksissa paloi viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita liki 23 miljoonaa kuutiometriä. Siitä noin 11 miljoonaa kuutiometriä oli metsäteollisuuden sivutuotepuuta, josta kuorta oli reilu puolet.

Metsähakkeen osuus kiinteistä puupolttoaineista oli noin kymmenen miljoonaa kuutiota.

Metsähakkeen kysyntä lähti kasvuun vuonna 2017, jolloin sitä käytettiin reilut 7 miljoonaa kuutiota. Metsähakkeen tarvetta lisäsivät uusien puuta polttavien energialaitosten käynnistäminen ja turpeen korvaaminen puulla.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kotimaisen metsähakkeen kysyntää kasvatti hakkeen tuonnin väheneminen. Venäläisen puun tuonnin päättyminen pudotti polttohakkeen viimevuotisen tuonnin 1,5 miljoonaan kuutioon. Siinä oli laskua kaksi kolmannesta.

Metsänhoitoyhdistykset kertoivat, että metsähakkeen kysyntä ylitti viime vuonna selvästi tarjonnan. Metsähakkeen tarjonnan nopea lisäys oli mahdotonta.

Viime vuonna metsähakkeen käyttö lisääntyi seitsemän prosenttia edellisvuodesta, vaikka hakkuumäärä väheni.

PTT:n mukaan tämä viittaa siihen, että lämpö- ja voimalaitokset söivät edellisvuoden varastojaan.

Hakevuori Oy:n mukaan kilpailu energiajakeista on kovaa. Kuva: Carolina Husu

”Olemme pystyneet täyttämään sovitut määrät, mutta kilpailu jakeista on kireää. Ensi talvella energiapuusta voi tulla niukkuutta”, toteaa Hakevuori Oy:n hankintapäällikkö Anssi Korsström.

Kysynnän kasvu veti energiapuun hinnat selvään nousuun viime vuonna. PTT:n mukaan energiapuusta maksettiin viime vuonna yli 1,5-kertaisesti vuosien 2017–2019 keskihintaan verrattuna.

Kotimaisen metsähakkeen kysynnän kasvu lisäsi kiinnostusta myös kuitupuuhun, sillä metsäteollisuus sekä lämpö- ja voimalaitokset kilpailevat osittain samasta puusta.

”Metsäteollisuus on yrittänyt korvata venäläistä puuta lisäämällä ostoja kotimaan lisäksi Baltiasta. Se ei ole onnistunut siinä kovin hyvin”, toteaa tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:stä.

Hornen mukaan Baltian puista käytiin viime vuonna kovaa kilpailua. Sitä kiristi Keski-Eurooppaa koetellut energiakriisi. Myös paikalliset energialaitokset ja pellettitehtaat tarvitsivat puuta.

Koska energiapuusta oli pulaa, pelletin, hakkeen ja purun hinnat nousivat Keski-Euroopassa huippuunsa viime kesän ja syksyn aikana.

PTT:n mukaan energiapuun hintojen nousu taittui lokakuussa. Tämän vuoden huhtikuussa pellettien hinnat olivat Saksassa ja Itävallassa palanneet edellisvuoden tasolle.

Viron metsähallinnon tienvarsikaupoissa metsähakkeesta on maksettu tänä vuonna noin viidenneksen korkeampaa hintaa, kuin viime vuonna keskimäärin.

Kuluvana vuonna metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttöä on mahdollista kasvattaa, sillä metsäteollisuuden tuotanto kasvaa. Toisaalta puutähdehaketta ja purua kertyy vähemmän sahatavaran ja vanerin tuotannon vähetessä.

Puuta korjataan tänä vuonna hivenen viimevuotista enemmän, mikä lisää energiapuun tarjontaa. Kuva: Carolina Husu

Hakkuiden kasvu lisää myös metsähakkeen tarjontaa. PTT odottaa, että teollisuuden puunkäyttö kasvaa tänä ja ensi vuonna 3–4 prosenttia. Puunkorjuussa kasvu jää 1–2 prosenttiin.

”On täysin mahdollista, että metsähakkeen käytön kasvu jatkuu myös tänä vuonna”, toteaa toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä.

Energiapuun tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi sähkön hinta ja talven kovuus. Kuva: Carolina Husu

Fredrikssonin mukaan esimerkiksi sähkön hinnalla on vaikutusta puuenergian käyttöön. Voimalaitosten lämmöntuotanto riippuu merkittävästi lämmityskauden säästä.

Bioenergia ry on tyytyväinen, että puuenergialla ja energiaturpeella onnistuttiin viimevuotisissa poikkeusoloissa turvaamaan huoltovarmuutta. Samalla fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö väheni.

Toiseenkin suuntaan on painetta. Esimerkiksi Vantaan Energia tuo polttoon muovijätettä Italiasta.

”Siitä ei tarvitse varmaan hirveästi maksaa. Italialaiset ovat tyytyväisiä, kun pääsevät jätteistään eroon”, toteaa Fredriksson.