Metsähakkeen laitoshinta nousemassa jopa 20–30 prosenttia tänä vuonna, Luonnonvarakeskus arvioi

Metsähakkeen laitoshinta on nousemassa alueesta riippuen tänä vuonna jopa 20–30 prosenttia, Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi suhdannekatsauksessaan.

Nousun taustalla on puupolttoaineiden kasvava kulutus, puun tuonnin loppuminen Venäjältä sekä hankintaketjujen lisääntyneet toimintakustannukset.

Metsähakkeen kulutuksen odotetaan pysyvän tänä vuonna viime vuoden tasolla ja nousevan ensi vuonna 2–3 prosenttia.

Yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta toteaa, että viime vuonna noin viidennes lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta oli tuontihaketta. Venäjältä tullut hake on korvautumassa nyt pääosin kotimaisella hakkeella.

"Vaikka metsähakkeen kulutus pysyisi tänä vuonna ennallaan, kotimaisen metsähakkeen kulutus kasvaisi merkittävästi", Niinistö sanoo.

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa sekä kotitalouksissa ja maatiloilla on Luken arvion mukaan tänä vuonna 10 miljoonaa kuutiometriä ja ensi vuonna 10,2 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen keskimääräinen laitoshinta oli tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä 24,6 euroa megawattitunnilta, mikä oli viisi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2021 keskimäärin.

Hinnan ennakoidaan nousevan tänä vuonna edelleen ja yltävän Luken mukaan jopa 20–30 prosenttia viime vuotta korkeammalle. Ensi vuonna hinta pysyisi samalla tasolla.

Metsähakkeen laitoshinta voi vaihdella voimakkaasti eri alueiden välillä. Korkeimmaksi hinnan odotetaan nousevan niillä alueilla, joilla energiantuotannon tarve ja puupolttoaineiden käyttö on suurta eikä metsäteollisuuden sivutuotepuuta ole juuri tarjolla.

Puupellettien tuotanto kasvoi Suomessa Luken mukaan 13 prosenttia viime vuonna.

Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa pellettien kulutus ja tuotanto ovat myös kasvussa, mutta tuotannon kasvattamista rajoittaa raaka-aineen saatavuus ja sen kohonnut hinta.

Pellettien hinnat ovatkin jyrkässä nousussa. Euroopassa varaudutaan toimituskatkoksiin ja hintojen nousuun tulevana talvena, Luken suhdannekatsauksessa todetaan.

Suomeen tuotu energiapuu on ollut pääosin peräisin Venäjältä eikä määriä pystytä korvaamaan esimerkiksi Baltiasta tuodulla puulla.

Venäjän tuonti tuleekin korvautumaan Luken mukaan pääosin kotimaan markkinoilta hankitulla energiapuulla, mikä aiheuttaa nousupaineita energiapuun hinnoille.