Maakaasulle ”vihreä leima” mutta kaikki metsäenergia ei kuulukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen – EU:n logiikka ihmetyttää energiayhtiön johtajaa
Tampereen Sähkölaitoksen pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä polttoon perustumattomaan energiantuotantoon. Siirtymä vie kuitenkin aikaa ja vaatii suuria investointeja.Tilaajalle
Metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat ovat pian käynnistyvän Tampereen Sähkölaitoksen uuden Naistenlahti 3 -voimalaitoksen pääpolttoaineita. Kuva: Kimmo HaimiEU-parlamentin halu rajata metsäenergian osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta kummastuttaa Tampereen Sähkölaitoksen toimitusjohtajaa Jussi Laitista.
”Alkuvuonna EU antoi taksonomiassa maakaasulle vihreän leiman, jonka mukaan se on kestävää ja siihen voi investoida. Sitten tulee esitys, jonka mukaan kaikkea bioenergiaa ei katsotakaan laskennassa uusiutuvaksi, vaikka se sitä on”, hän ihmettelee.
Vielä kymmenen vuotta sitten Tampereen Sähkölaitos oli Suomen maakaasuriippuvaisin energiayhtiö. Tuolloin maakaasun osuus hankinnasta oli noin 80 prosenttia, nyt se on painumassa lähellä nollaa.
Laitinen sanoo ymmärtävänsä, että energia on politiikkaa, mutta toivoisi EU:n linjauksiin jonkinlaista logiikkaa.
”EU:ssa ei ole tietoa siitä, miten metsätalous toimii Suomessa. Tällaiset esitykset tuntuvat järjettömiltä keskellä energiakriisiä ja hankaloittavat siirtymistä Venäjästä vapaaseen lämmöntuotantoon.”
”Aikamoinen byrokratia tulee eri jakeiden kirjaamiseksi.” Jussi Laitinen
Parlamentin esitys voisi toteutuessaan lisätä tuntuvasti energia-alan byrokratiaa. Se tarkoittaa aina myös lisää kustannuksia, Laitinen muistuttaa.
Esityksen mukaan uusiutuvan energian tavoitteeseen ja energiatukien piiriin saisi laskea vain osan primäärisestä biomassasta eli energiapuusta ja hakkuutähteistä.
Aluksi määrä vastaisi vuosien 2017–2022 keskimääräistä tuotantoa, jonka jälkeen metsäenergian osuutta uusiutuvan energian tavoitteesta vähennettäisiin asteittain. Metsäteollisuuden sivuvirrat luettaisiin myös jatkossa uusiutuvan energian tavoitteeseen.
”Aikamoinen byrokratia tulee eri jakeiden kirjaamiseksi. Kuka sitä tekisi?”
Laitinen ei pidä jäsenmaiden kohtelua tasapuolisena, sillä Suomen energiantuotantoa ei voi verrata kaasusta riippuvaiseen Keski-Eurooppaan.
”Me Suomessa olemme varmistaneet sen, että pystymme lämmittämään kaupunkeja kotimaisella energialla ja energian hinta pysyy jollain tapaa hallittavissa. Kun siihen kohdistuvaa sääntelyä alkaa tulemaan, se tuntuu aika isolta asialta.”
Tampereen Sähkölaitos valmistelee parhaillaan uuden 160 miljoonaa euroa maksaneen voimalaitoksen käyttöönottoa.
Uusi Naistenlahti 3 korvaa vuonna 1977 valmistuneen Naistenlahti 2:n ja tuottaa sähkön lisäksi vuosittain noin puolet kaupungin kaukolämmöstä.
Pääpolttoaineena toimivat metsähake ja metsäteollisuuden sivutuotteet. Samalla Tampere luopuu turpeen käytöstä.
”Teknisesti laitos on valmis ensi talveksi. Oksat ja latvusmassa ovat ylivoimaisesti suurin raaka-aineen lähde. Eli juuri ne, joiden ei katsottaisi täyttävän EU:ssa kestävyyden kriteerejä.”
Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä polttoon perustumattomaan energiantuotantoon. Se vie kuitenkin aikaa ja vaatii suuria investointeja.
Laitisen mukaan metsäenergian pitäisi siksi olla keinovalikoimassa vielä pitkään ja sen käytön lisäämiseen pitäisi kannustaa.
”Haaveena on rakentaa hiilinegatiivinen laitos, joka ottaisi puihin sitoutuneen hiilen talteen kattilasta ja se varastoitaisiin jonnekin.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
