Ruotsi keskustelee ja neuvottelee, Suomen hallitus yrittää sanelua

”Kyllä Suomessa on niin paljon helpompaa irtisanoa kuin Ruotsissa!”

Tokaisu oli mediayhtiö Talentumin silloisen toimitusjohtajan Aarne Aktanin palatessaan Helsinkiin Ruotsin tytäryhtiön neuvotteluista sikäläisen henkilöstön kanssa.

Tytäryhtiö Talentum Swedeniä lehtibrändeineen piti sliipata myyntikuntoon joskus vuonna 2015.

Ruotsissa työlainsäädäntö- ja -järjestelmä perustuu neuvottelujärjestelmään, jossa tanssiaskeleet on tarkasti ennalta sovitut. Suomalaisella ”minä käsken” -mentaliteetilla Ruotsissa ei saa sopua aikaiseksi. Työehtosopimus on paikallinen, yritys ja sen henkilöstö omistavat sen.

Parteista, osapuolista, tes:n tulkintaoikeus on työntekijöillä. Irtisanomisjärjestys on laissa: viimeksi tullut saa lähteä ensimmäiseksi.

Kiistatilanteessa ulkopuolinen välittäjä kutsutaan paikalle. Tes-konsultin maksaa työnantaja.

Verrattuna Ruotsiin, Suomen irtisanomisturva ei ole eurooppalaisittainkaan erityisen vahva.

Talentum Swedenin lehdet saivat aikanaan uudet omistajat. Koko Talentum fuusioitiin sittemmin osaksi Alma Mediaa.

Hallitus ajaa parhaillaan mittavia muutoksia Suomen työlainsäädäntöön. Orpon-Purran oikeistohallitus esittää työlainsäädäntöön suurempia muutoksia kuin on vuosikymmenten konsensus-Suomessa tehty koskaan.

Ammattiyhdistysliike on barrikadeilla. Poliittiset lakot ovat vaikutuksiltaan laajat: AKT pani satamat kahdeksi viikoksi kiinni, metsäyhtiöt julistivat työsulun tehtaille.

Hallitus on ottanut työlainsäädännön verrokeikseen Ruotsin ja Saksan. Ruotsissa työelämän uudistukset on tehty ilman lakkoilua, mutta myös ilman sanelua tai pakottamista.

Ruotsissa poliittisia lakkoja ei ole ollut, eikä ole ollut tarvetta erikseen säätää niiden kestostakaan.

Harvinaisia poliittiset lakot ovat Suomessakin – ennen tätä hallitusta.

Millä Ruotsin talous sitten porskuttaa? Miksi tuottavuus Ruotsissa on kehittynyt Suomea paremmin? Miksi Ruotsin pörssin markkina-arvo on 3–4-kertainen Helsingin pörssiin verrattuna, ja ero kasvanut myös alkuvuoden aikana?

Naapurin työmarkkinoilla vallitsee sopu asioista, joista Suomessa tapellaan nyt jättilakoilla. Työnantajapuolen ja työntekijöiden välit ovat naapurimaassa luottamuksellisemmat kuin Suomessa. Työehtosopimusten, piirissä on 90 prosenttia Ruotsin työssä käyvistä.

Ruotsissakin hallitukset ovat vaihtuneet ja tilanteet eläneet. Yksipuolista sanelua ei ole yritetty. Suomalaisille on tuttu sanonta, ruotsalaiset vain diskuteeraavat. Ehkä lopputulos on parempi niin.

Yhdestä asiasta niin ammattiliitot, työnantajajärjestöt kuin hallituskin ovat samaa mieltä: kilpailukykyongelmaa Suomen taloudella ei ole. Palkankorotukset kilpailijamaissa ovat ylittäneet meidän.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.