Onko etätöiden rajoittamiselle perusteita? Työterveyslaitoksen tutkija kertoo

Tuoreen MT-kyselyn mukaan suomalaiset eivät innostu työmarkkinajärjestöjen ja valtion tavoitteesta rajoittaa etätöiden tekemistä.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen huomauttaa, että tutkimusten valossa runsas etätyö voi pitkittyessään johtaa muun muassa vähäisempään yhteisöllisyyteen ja luottamukseen. Lisäksi se voi heikentää työstä suoriutumista, luovuutta ja oppimista.

”Nämä kielteiset vaikutukset johtuvat siitä, että mitä enemmän tehdään etänä, sitä vähemmän olemme kasvokkain toistemme kanssa tekemisissä.”

Kaltiainen neuvoo työnantajia kertomaan, miksi etätyötä halutaan rajoittaa, jos sellaisia aikeita on. Olennaista on kertoa, mitä rajoituksilla tavoitellaan.

”Jos työntekijälle muodostuu sellainen tunne, että minuun ei luoteta ja minua halutaan valvoa, se on tosi kielteinen kokemus.”

Kaltiaisen mielestä olisi tärkeää, että työntekijä itse kokee työpaikalle tulemisen hyödylliseksi.

Halulle rajoittaa etätyömahdollisuuksia on siis perusteita, mutta olennaisempaa on puhua siitä, miten yhteiset tavoitteet saavutetaan kuin siitä, missä töitä tehdään. Jos työtehtävät ovat sellaisia, että on tärkeä kokoontua välillä yhteen, etätöiden rajoittaminen voi olla järkevää.

Tutkimusten valossa konttorilla halutaan työskennellä muun muassa silloin, jos työpaikalla on hyvät työhön soveltuvat työtilat ja koetaan, että työssä voi oppia uutta ja siinä koetaan niin sanottua työn imua.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Etätyö voi olla haastavaa, jos työtehtävien hyvä suorittaminen vaatii tehokasta viestintää ja asioita pitää koordinoida. Sen sijaan etätyöt sopivat itsenäiseen työskentelyyn.

”Työn tekemisen tapa pitäisi suunnitella työtehtävän mukaan.”

Tutkimusten valossa konttorilla halutaan työskennellä muun muassa silloin, jos työpaikalla on hyvät työhön soveltuvat työtilat ja koetaan, että työssä voi oppia uutta ja siinä koetaan niin sanottua työn imua. Lisäksi konttoritöihin kannustaa reilu kohtelu ja ihmislähtöinen johtaminen.

Sen sijaan etätöitä halutaan tehdä silloin, jos kokemukset ovat päinvastaisia.

Jos etätöitä ei saa tehdä niin paljon kuin haluaisi, ihmiset kokevat usein vähemmän reilua kohtelua ja itsenäisyyttä. Myös työhyvinvointi on muita heikompi. Työpaikkaan sitoudutaan lisäksi heikommin, jos etätöitä rajoitetaan.

Osa ihmisistä taas kaipaa sitä, että konttorilla vietetään aikaa enemmän. He voivat ajatella, että etätöiden rajaaminen on hyvä juttu, jotta toimistolle saadaan enemmän porukkaa.

”Siinä voi olla hyväkin puoli, jos se lisäisi mielekästä yhteistä tekemistä ja kasvokkaisia kohtaamisia”, Kaltiainen pohtii.

Kaltiainen nostaa esiin sen, että nuoret ja työuransa alussa olevat hyötyisivät eniten kasvokkaisista tapaamisista, koska niin sanottu hiljainen tieto siirtyy silloin tehokkaasti.