Hallitus haluaa ainakin kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton – näiden asioiden tulisi muuttua
Maaseudun eri toimialoilla kärsitään tällä hetkellä jopa 10 000 työntekijän puutteesta, ja tulevaisuudessa määrä vain moninkertaistuu.
Eniten Suomessa työskentelee ulkomaista työvoimaa Venäjältä ja Ukrainasta. Juha Vainion (vas.) tilalla työskentelevä ukrainalainen Max Chaplenko kuvattiin vuonna 2020. Kuva: Kari SalonenTyönantajien asenteiden maahanmuuttajia ja kielieroa kohtaan pitäisi muuttua, sanoo Riikka Koskinen Töitä Suomesta Oy:sta.
”Ymmärrystä tulisi lisätä siitä, että Suomi ei tule pärjäämään ilman ulkomaalaista työvoiman lisäämistä. Moni työnantaja ei tahdo ymmärtää, että tulisi olla valmis puhua myös englantia työntekijöiden kanssa”, toteaa Koskinen.
Työperäistä maahanmuuttoa jarruttaa Koskisen mukaan myös raskas byrokratia, mistä seuraa hidas ja hintava maahantulo.
Työpaikkailmoituksen laittamisesta voi mennä enimmillään jopa puoli vuotta ennen kuin henkilö on töissä Suomessa.
”Monissa lähtömaissa, kuten Aasiassa kuukausipalkka saattaa olla vain noin 150 euroa. Työlupahakemuksesta, matkustamisesta Suomeen ja asumisesta kertyy kerrallaan noin 2000 euroa. Heidän on vaikeaa maksaa tällaisia summia, vaikka halua tulla Suomeen töihin olisikin. Suomalaiset työnantajat eivät ole yleensä olleet kovin halukkaita maksamaan näitä summia”, Koskinen sanoo.
Maahanmuuttoviraston mukaan työperusteisten oleskelulupien käsittely on kuitenkin jo nopeutunut selvästi, kun huomioidaan hakemusmäärän merkittävä kasvu vuonna 2022.
”Ensimmäisten työperusteisten oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2022 on ollut 59 päivää, mutta tavoitteena on nopeuttaa ne kuukauteen nykyisen hallitusohjelman mukaisesti”, sanoo vastuualueen johtaja Kaj Swanljung Maahanmuuttoviraston Lupa- ja kansalaisuusyksiköstä.
Heidän on vaikeaa maksaa tällaisia summia, vaikka halua tulla Suomeen töihin olisikin. - Riikka Koskinen
Riikka Koskisen mukaan hankaluuksia ulkomaalaisille aiheuttaa myös työlupien joustamattomuus työnantajien ja toimialojen välillä.
”Työperusteisen oleskeluluvan saanut henkilö saa tehdä vain työlupaan merkittyä työtä, joka on joko työnantaja- tai toimialakohtainen. Jos työlupa on haettu yhdelle työnantajalle, ei henkilö voi työskennellä toisessa yrityksessä ilman maksullista muutosta työlupaan, vaikka omalla työnantajalla ei olisi tarjota töitä kokoaikaisesti.”
Maatalouden alkutuotannon tehtäviin luvan saanut ei voi hakea lisätuloja esimerkiksi siivoustyöstä. Tällaiset tilanteen turhauttavat, sillä olisi tekijä ja työ, mutta byrokratia hidastaa ja vaikeuttaa tilannetta. Tällainen rakenteellinen este saatetaan kiertää teettämällä työt pimeästi, Koskinen kertoo.
- Osaston luetuimmat
