Trump kirjoittaa uusia sääntöjä bisnesdiilimiehen otteilla – lopulta kyse on maailman herruudesta

Olemme seurailleet kolmisen viikkoa presidentti Trumpin edesottamuksia. Mitä Amerikan ”Kultainen aika” ja ”America first” tarkoittavat käytännössä?

Presidentti Trump kirjoittaa uusia sääntöjä ja piirtää uutta karttaa bisnesdiilimiehen otteilla. Musk myllää Yhdysvaltain hallintoa.

Panama, Tanskan Grönlanti, Kanada ja Gaza ovat olleet laajentumishaluisen Trumpin kiikarissa. Trumpin puheet Grönlannin siirtämisestä Yhdysvalloille herättivät Pohjolan sekä Euroopan johtovaltiot Saksan ja Ranskan tukemaan Tanskaa. Euroopan unioni ja Suomikin saavat osansa tulleista.

Yhdysvaltain ja muun maailman suhde muuttuu. Trump ravistelee tulleilla ja muilla päätöksillä maailmaa – myös Kiinaa, joka vastaa Trumpiin vetoihin omalla tavallaan. Kysymys on maailman herruudesta.

Kesään mennessä selviää Trumpin todellinen suhtautuminen Natoon. EU-Euroopan on pystyttävä vastaamaan itse puolustuksestaan rahoitusta myöten rutkasti väkevämmin kuin nyt. Eurooppa tarvitsisi näissä väännöissä – ja muutenkin – lujaa johtajuutta ja yhtenäisyyttä, jos se haluaa olla maailmanjärjestyksen muotoutumiseen vaikuttava tekijä eikä muiden tekemisten objekti. Yhdysvaltojen ja Euroopan toimiva suhde on puolin ja toisin tärkeä.

Trumpin ja Putinin keskustelut Ukrainasta ja kaikesta muustakin maailmanmenosta ovat tuloillaan. Pöydällä on EU-Euroopan turvallisuus, ei vain Ukrainan kohtalo.

Trump on kahdenkeskisten diilien mies. Kansainväliset organisaatiot ja sopimukset YK:sta lähtien saavat kyytiä. Eurooppalaiset liittolaiset kyselevät, pitävätkö sopimukset. Tanskan paniikin ymmärtää. Tanskalla kuten Suomellakin on kahdenvälinen puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa. On aiheellista kysyä jo nähdyn perusteella, mitä kaikkea Trumpilta on tulossa.

Suurvaltojen voimapolitiikka on pahimmillaan rajua menoa. Tämä koskee kaikkia suurvaltoja eilen, tänään ja huomenna.

Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat myönteisellä kannalla. Yhdysvallat on arvostanut Suomen ulkopolitiikkaa myös kylmän sodan kalseina vuosina. Ison lännen johtajat Kennedyä ja Kissingeriä myöten ovat kehuneet Suomen valtiotaitoa jopa Neuvostoliiton ja Venäjän suhteiden hoidossa. Presidentti Biden auttoi Suomen Naton jäseneksi, ja Trump tuntee Suomen.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on otettu pitkiä yhteistyöaskeleita. Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimarkkina. Suomen teknologinen ja arktinen osaaminen tunnetaan.

Suomi on hoitanut sotien jälkeen taitavasti suurvaltasuhteensa. Nyt meistä otetaan mittaa isossa muutoksessa, jonka lopputulos on hämärä. Kun ympärillä myllertää, viisainta on pysyä korostetun rauhallisena, mutta valppaana. Suomi tunnetaan vastuullisena valtiona, jonka sana pitää ja joka puolustaa itseään päättäväisesti.

Olemme selviytyneet tukemalla sopimuspohjaista järjestystä, rakentamalla yhteistyösiltoja ja pitämällä keskenämme yhtä. Eikös tämä ole kestävä linja vastaisuudessakin?