Perustuslakia halutaan jälleen muuttaa yksityisyyden suojan osalta – asiantuntija varoittaa tiedustelukäytäntöjen yleistymisestä

Perustuslakiin kaavaillaan muutosta, joka voisi sallia poliisin käyttää tiedustelun keinoja ja esimerkiksi kuunnella puheluita ennen varsinaista rikosepäilyä.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljasen mukaan muutos mahdollistaisi laajat seurannaisvaikutukset paitsi kansalaisen oikeusturvaan myös laajemmin viranomaisten toimintatapoihin.

Yksityisyyden suojan pykälää muutettiin viimeksi vuonna 2018 tiedustelulainsäädännön yhteydessä. Viljanen oli tuolloin mukana asiaa selvittävässä työryhmässä.

”Silloin ensimmäistä kertaa otettiin uhkaperusteinen lähestymistapa”, Viljanen analysoi aihetta STT:lle.

Uhkaperusteinen lähestymistapa on tuttu strategisesta tiedustelusta. Lähestymistapa voi mahdollistaa toiminnan jo ennen kuin uhka aktualisoituu tai rikos on tehty.

Viljanen näki silloin ja nyt riskinä sen, että viranomaisten valtuuksia tullaan jatkuvasti lisäämään. Hän näkee julkisuudessa olleissa tiedoissa viitteitä siitä, että perinteisesti kansalliseen turvallisuuteen tähtäävästä tiedustelusta voisi tulla enenevissä määrin keino ehkäistä ja tutkia myös muita rikoksia.

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina näkemästään oikeusministeriön työryhmän muistiosta, jossa esitettäisiin poliisille ja suojelupoliisille uusia keinoja seurata kansalaisten elämää salaa.

Nykyisellään perustuslain mukaan toisella lailla voidaan säätää rajoituksista viestien salaisuuteen, jos se on tarpeen esimerkiksi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavien rikosten tutkinnassa.

Uutisoinnin kuvituksena käytettiin otetta muistiosta. Kuvan ja Helsingin Sanomien tietojen perusteella valmistelussa näyttäisi olevan esitys, jossa esimerkiksi salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua, voisi käyttää myös rikosten estämiseksi ja tiedon hankkimiseksi. Rikosten tulisi yhä olla vakavia.

Tiedustelulainsäädännön valvonnan osalta on ehtinyt kertyä kokemusta sitten vuoden 2018. Viljasen mukaan myönnettyjä toimivaltuuksia on käytetty myös tilanteissa, joissa se ei ole ollut välttämätöntä. Näihin on puututtu harvoin, mikä voi olla yksilön oikeussuojan toteutumisen kannalta ongelmallista.

Lainsäätäjillä on edessään haaste. Viljasen mukaan mahdolliselta perustuslain muutokselta penätään nyt äärimmäisen huolellista ja täsmällistä kirjaamista.

”Jotta vältetään tilanteet, joissa toimivaltuutta voisi käyttää sellaisissakin tilanteissa, joita ei ole tarkoitettu”, Viljanen arvioi.

Helsingin Sanomien tulkinnan mukaan poliisi voisi esimerkiksi käyttää tulevaisuudessa salaisia keinoja myös ilman yksilöityä rikosepäilyä. Lehden esimerkissä kaupunginosan vähemmistöjen edustajista osa syyllistyy rikoksiin, mutta kaikkia valvottaisiin ennaltaehkäisevästi.

Vielä tiedossa ei tarkkaan ole, miten viranomaisten toimien valvonta kehittyisi uuden lainsäädännön kanssa. Kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja EU-lainsäädäntö edellyttävät riittävää valvontaa, Viljanen muistuttaa.

”Se on se, mikä tässä nousee huoleksi: kun lisätään toimivaltuuksia, niin onko valvontajärjestelmämme riittävä?”

Oikeusministeriön työryhmän puheenjohtaja Johanna Suurpää vahvisti perjantaina STT:lle, että muutosta perustuslakiin ollaan esittämässä. Tavoitteena on lähettää esitysluonnos lausuntokierrokselle ensi viikolla.

Suurpää vahvisti esityksen mukailevan Helsingin Sanomien saamia tietoja, mutta kertoi työn ja varsinaisen tekstin muotoilujen olevan vielä kesken.

Työtä ovat tehneet oikeusministeriövetoinen työryhmä ja kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) johtama parlamentaarinen ohjausryhmä. Vestman on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.

”Hallitusohjelman mukaisesti pyritään varautumaan tapahtuneisiin muutoksiin rikollisuustilanteessa ja sotilas- ja siviilitiedustelussa sekä vastaamaan perustuslakivaliokunnan toiveisiin siitä, että perustuslain kymmenennen pykälän ajantasaisuutta tarkastellaan”, Suurpää kertoi.

Viime viikolla oikeusministeriö julkaisi luonnoksen, jossa esitetään uusia rajoituksia yksityiselämän piiriin kuuluvaan kotirauhaan. Nykylaissa salainen kotietsintä ei ole mahdollista, mutta ministeriö on katsonut, ettei tämä vaatisi perustuslain muuttamista, jos uudet keinot sidotaan pakkokeinolakiin.

Myös tiedustelumahdollisuuksien laajentaminen voisi olla professori Viljasen mukaan muullakin lainsäädännöllä toteutettavissa, mutta tuskin sillä laajuudella, jota viranomaiset toivovat.

Perustuslain muuttaminen on tavallista lakia vaikeampaa. Kuten muissakin laeissa myös perustuslain tapauksessa lausuntokierroksen jälkeen laista tehdään virallinen hallituksen esitys eduskunnalle. Perustuslain tapauksessa perustuslakivaliokunta arvioi esityksen.

Eduskunnan täysistunto käsittelee lain hyväksymistä, ja toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä hyväksytty laki jäisi normaalisti lepäämään vaalien yli. Perustuslain muutos tulee voimaan, jos seuraava eduskunta hyväksyy sen kahden kolmasosan määräenemmistöllä.

Viime kerralla tiedustelulait ja perustuslain muutos saatiin runnottua läpi kiireellisinä. Nykyhallituksella on tahto saada rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö käyttöön tällä vaalikaudella. Tämä vaatisi jälleen kiireellistä käsittelyä, jonka julistaminen vaatii viisi kuudesosaa äänistä.

”Siihen vaaditaan, että saadaan aika lailla kaikki oppositiopuolueet vahvasti mukaan”, Viljanen arvioi.

Kiireellinen lakiehdotus voidaan hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.