Rikoskomisario Esko Salo työskentelee Itä-Suomen poliisilaitoksessa. Kuva: Itä-Suomen poliisi
Kun läheinen katoaa, poliisi ei aina julkaise kadonneen kuvaa mediassa
Kuvan julkaisusta voi olla hyötyä, jos henkilö on kadonnut kaupungissa.Tilaajalle
KRP:n poliisilaitoksilta saamien tietojen mukaan Suomessa kadonneita ihmisiä on tällä hetkellä noin 580. Kuva: Miska PuumalaKadonneen ihmisen valokuva ja tuntomerkit julkaistaan tapauskohtaisesti mediassa. Poliisi lähettää tiedotteen kadonneesta tiedotusvälineille yleensä mahdollisimman nopeasti katoamisilmoituksen jälkeen.
Poliisin motiivi kuvan julkaisulle on saada havaintoja kadonneesta. Asiasta kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Esko Salo.
Salon mukaan kadonneen kuvan ja tuntomerkkien julkaisemisesta mediassa on hyötyä etenkin, jos henkilö on kadonnut kaupungissa. Kaupungissa liikkuu enemmän ihmisiä kuin haja-asutusalueella ja taajamassa. Poliisi alkaa monesti saada useita havaintoja kadonneesta kuvan julkaisun jälkeen.
Kaikista kadonneista poliisi ei kuitenkaan tiedota median välityksellä, ja siihen on syynsä.
”Kadonneen kuvan julkaisu vaatii lähiomaisilta luvan. Jos he jostain syystä sitä vastustaisivat, silloin emme julkaise kuvaa.”
Lähiomainen saattaa kieltää kuvan julkaisun siitä syystä, että tietää kadonneen suhtautuvan kriittisesti julkisuuteen tai ei itse halua hänen kasvojaan mediaan.
Poliisi pitää ottaa siis huomioon kuvan julkaisussa yksityisyyden suoja.
Poliisin on punnittava myös sitä, onko kadonnut halunnut tietoisesti kadota läheisiltään.
”Ihmisellä on oikeus olla pitämättä yhteyttä läheisiinsä eikä meillä ole oikeutta puuttua siihen. Joskus päihdeongelmat saattavat viitata siihen, että henkilö haluaa tarkoituksella pysyä tavoittamattomissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
