EU-maat tekevät susien kanssa jo nyt mitä tahtovat tiukasta suojelusta huolimatta − kaksi maata erottuu joukosta

EU-komissio antoi 7. maaliskuuta esityksen unionin luontodirektiivin liitteiden muuttamisesta niin, että susi ei enää olisi ”tiukasti suojeltu”, vaan pelkästään ”suojeltu” laji. Direktiivi perustuu Euroopan luonnonsuojelusopimukseen eli ns. Bernin sopimukseen. Sen kirjausta susien suojelusta muutettiin loppuvuodesta.

Komissio mukaan jäsenmaiden pitää voida reagoida susien aiheuttamiin haasteisiin joustavammin. Jäsenmaiden ja EU-parlamentin on hyväksyttävä esitetyt muutokset.

Kun EU syksyllä 2024 esitti muutosta Bernin sopimukseen, vain Espanja ja Irlanti vastustivat. MT:n tietojen mukaan EU:n oman luontodirektiivin muutosta puoltaa sama selvä enemmistö. Parlamentissa asetelma voi olla kimurantimpi.

”Kyllä asiasta varmasti käydään tiukka keskustelu. Minä uskon kuitenkin, että se menee läpi”, esityksen parlamenttikäsittelystä vastaavaan ympäristövaliokuntaan kuuluva ja muutosta kannattava suomalaismeppi Katri Kulmuni (kesk.) sanoo.

Kulmunin oman Uudistuva Eurooppa -ryhmän (Renew) ja sosiaalidemokraattien (S&D) riveissä on kuitenkin myös muutoksen vastustajia. Vihreiden linja on tiukan kielteinen.

”Me olemme vastustaneet jyrkästi ja jatkuvasti suden sekä muiden luonto -ja lintudirektiivin alaisten lajien suojelutason heikentämistä”, vihreä suomalaismeppi Maria Ohisalo tähdentää.

Muutosta ajanut parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP voi joutua haalimaan tarvittavat tukijat laitaoikeiston ECR:stä.

”EPP on osoittanut olevansa valmis viemään haluamansa muutokset läpi äärioikeiston tuella. Tämä ei valitettavasti ole mikään uusi asia kuluneella kaudella”, Ohisalo huomauttaa.

Muutoksen vastustajat pelkäävät, että suden suojelustatuksen muuttaminen johtaa koko luonnon- ja ympäristönsuojelulainsäädännön vesittämiseen. Itävalta, Suomi, Ruotsi, Slovakia ja Romania ovat esittäneet myös muiden suurpetojen suojelustatuksen muuttamista.

Moni EU-maa on jo pitkään tulkinnut pykäliä joustavasti. Kynnys sallia kannanhoidollinen metsästys on ollut matalalla, vaikka susi on kuulunut tiukan suojelun piiriin.

Ranskassa noin 1000 suden kanta ei ole viime vuosina kasvanut merkittävästi. Silti myös tänä vuonna on tarkoitus ampua vähän alle 200 sutta eli noin 20 prosenttia koko kannasta. Ranska on harjoittanut samanlaista susikannan karsimista kuin Ruotsi ja Viro. Italia ilmoitti viime vuoden lopulla liittyvänsä joukkoon.

Saksassa ja Suomessa luontodirektiivin kirjauksia on noudatettu poikkeuksellisen kirjaimellisesti. Katri Kulmuni muistuttaa, että kansallinen soveltaminen on oleellista myös silloin, jos tai kun suden suojelutasoa muutetaan.

Saksassa oman kierteensä susikeskusteluun tuo kiistely kantojen suuruudesta. Maan luonnonsuojeluliitto lähtee siitä, että Saksassa on 1600 yksilöä, kun taas maataloustuottajien keskusjärjestön (DBV) arvio on noin 3300 yksilöä.

Eniten susia on Berliiniä ympäröivässä Brandenburgissa. Osavaltion maatalousministeriön valtiosihteerin Gregor Beyerin mukaan viralliset luvut eivät kerro koko totuutta, koska Saksassa lasketaan laumoja, ei yksilöitä.

Beyer väittää, että pelkästään Brandenburgissa on yli 1400 ja koko Saksassa noin 5000 sutta. Hänen mukaansa Saksan kanta voi nousta jopa 30000:een vuoteen 2030 mennessä, jos kannanhoidollista metsästystä ei lisätä merkittävästi.