Savolainen maantie on kurjassa kunnossa, mutta adressin avulla se sai 200 000 euroa suunnittelurahaa

Railoja, onkaloita, kuoppavaroituksia ja nopeusrajoituksia.

Kesälomalainen saa ajaa vähänkään sivummalla sijaitsevilla Suomen teillä kieli keskellä suuta, ettei joudu rengasrikkoon tai ojaan väistellessään tievaurioita.

Ei ole vaikeaa kuvitella, että mitä ulkomaiset turistit, vaikkapa matkailuvaunulla liikkuvat, miettivät meikäläisistä maisemista, joita ei ehdi katsella, ja nopeusrajoitetusta ajamisesta pitkillä etapeilla.

Toivottavasti viileän matkailun mahdollisuudet eivät tyssää kehnoon tiestöön, mietin minä ajellessani itäisessä Suomessa Savonlinnasta Kuopioon. Teiden korjausvelka on nyt 2,6 miljardia euroa. Se kasvaa, eikä rajoitu vain Itä-Suomeen.

Päättäjiä on herätelty ja joitakin pätkiä saatu paranneltuakin tuomalla paikalle mediaa, kisaamalla Suomen surkeimmasta kylätiestä ja laatimalla adresseja.

Esimerkiksi seututiellä 468 Savonlinnasta Leppävirralle on reikiä, paikkaa paikan perään ja nopeusrajoitus paikoin 60 kilometriä tunnissa. Tienposkessa kyltti kehottaa allekirjoittamaan Kuopat kuriin -adressin.

Adressin johdantotekstin mukaan tie on tehty aikanaan työllisyystöinä ja halvalla: se on kapea, kalteva, epätasainen, halkeillut ja vaarallisia kuoppia syntyy sitä mukaa kun entisiä täytetään.

Kuopat kuriin -adressi vetoaa allekirjoittajiin tien varressa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Adressilla on adressit.com-palvelussa pari tuhatta ja lisäksi paperilla viitisensataa nimeä.

Tämäkö on ainoa tapa hoitaa maakuntien tiet kuntoon?

”Tämä tieongelma ollut kymmeniä vuosia. Tein itse valtuustoaloitteen, kaupunki teki parhaansa, vaikka kyseessä on valtion tie. Kun mitään ei tapahtunut ja tuli vain lisää kuoppamerkkejä, tehtiin adressi”, varkautelainen valtuutettu ja lakimies Matti Nieminen (kesk.) kertoo.

Paikallinen kansanedustaja Timo Suhonen (sd.) sai puhuttua tielle 200 000 euroa suunnittelurahaa. Jatkoaikataulu on auki, eikä kokonaiskustannuksista ole tietoa. Peruskorjaus maksaa varmasti miljoonia, Nieminen arvioi.

Esimerkkitie sijaitsee seudulla, jossa käy ja jonne toivotaan matkailijoita. Kuva: Niko Moisas

Kyseinen tie 468 menee Savonlinnasta Varkauteen Valtatie 23:lle Oravin, Kangaslammen ja Leppävirran kautta ja on 36 kilometrin mittainen.

”Parannusta ei kannattaisi tehdä nykyiselle leveydelle ja pohjalle, koska pohja on huono ja tie liian kapea. Autoja ja peräkärryjen kuormaa on sinkoillut ojaan, kun on väistelty rekkoja”, Nieminen sanoo.

Liikennettä on paljon.

”Painavia puurekkoja menee päivittäin kymmeniä täydessä lastissa Varkauteen. Kevytliikenneväylä tarvittaisiin ehdottomasti. Turvallisempi tie palvelisi paikallisia asukkaita, matkailua ja elinkeinoja.”

Tietä käyttää 1 200 vakituista asukasta ja 1 000 loma-asuntoa.

Niemisen mukana pahimpia paikkoja ovat Kilpimäki ennen Kangaslammen entistä kuntakeskusta sekä Toukola–Launo-väli.

Tien parannusta puoltaisi myös se, että sen varrella olevan Tappuvirran lossin kantavuutta ollaan kasvattamassa 60 tonnista 90 tonniin. Se kantaa siis jatkossa helposti 70 tonnin tukkirekat.

Kuoppamerkit varoittavat ja saattaa sopa siirtää vastuuta kuulijalle – muuallakin kuin Savossa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Maantie 468:n adressi ei ole ainoa nimiä keräävä tieadressi adressit.com-palvelussa. Virolahti–Hamina Museotieyhdistys ry·on saanut kokoon liki 900 nimeä Museotien huonosta kunnosta asfaltin urien, halkeamien ja karkeuden vuoksi. Tie on viimeksi päällystetty vuonna 1997.

Ruokolahdella Salosaaren kyläyhdistys vastustaa Patotien muuttamista kylätieksi runsaan raskaan liikenteen vuoksi.

MT kertoi alkukesästä Kuopion Maaningalla sijaitsevasta sillasta, jonka painorajoitusta on alennettu. Viljelijöitä pelottaa sillan kunnon heikentyminen edelleen, mutta eduskunta ei ole myöntänyt sille edes suunnittelurahaa.