Puolueiden ehdokaslistat hölskyvät – täyttä on vain suurissa kaupungeissa, vihreät on onnistunut kolmessa pienessä kunnassa
SDP kertoo, että sen kunta- ja aluevaalibudjetti on puolet pienempi kuin kokoomuksen.Tilaajalle
Kunta- ja aluevaalien yhteinen äänestyspäivä on 13. huhtikuuta. Kuva: Jaana KankaanpääPuolueiden alue- ja kuntavaalien ehdokaslistoilla on vielä runsaasti tilaa, puoluesihteerit kertovat.
MT kysyi puolueilta listojen täyttymisestä, ehdokkaiden löytymisestä ja molemmissa vaaleissa ehdolla olevien määrää.
Puolue tai vaaliliitto voi asettaa kuntavaaleissa enintään puolitoistakertaisen ja aluevaaleissa 1,25-kertaisen määrän ehdokkaita nykyiseen valtuustoon verrattuna.
Kuntia on 308 ja hyvinvointialueita 21 ja valittavien valtuutettujen vastaavasti enimmillään 8 586 ja 1 379.
Ehdokkaaksi ehtii vielä hyvin ilmoittautua, sillä takaraja on 4. maaliskuuta.
”Pääsääntö on, että vahvan kannatuksen alueella on ehdokkaita helpompi löytää kuin heikomman kannatuksen alueilla.”
Viime kuntavaaleissa 2021 paikkamäärältään suurin kuntapuolue oli keskusta. Kannatuksessa suurin oli kokoomus, SDP toinen ja keskusta kolmas.
Keskusta kertoo ehdokashankintansa sujuneen nyt ”sutjakkaasti”, mutta tilaa on yhä valtaosassa kuntia ja suuressa osassa hyvinvointialueita.
”Pääsääntö on, että vahvan kannatuksen alueella on ehdokkaita helpompi löytää kuin heikomman kannatuksen alueilla. Ehkä kuntavaaleista ihmisillä on myös selkeämpi kuva siitä, mistä vaaleissa päätetään”, vaaliasiantuntija Juha Iso-Aho vastaa.
Keskustan aluevaaliehdokkaista noin kaksi kolmesta on ehdolla myös kuntavaaleissa.
Kokoomuksessa isoimmissa kaupungeissa on tyrkyllä enemmän väkeä kuin mahtuu, mutta muutoin listoilla on vielä tilaa.
Selkeitä alue-eroja ei ole, mutta kunnittain vaihtelee tilanne valtavasti, puoluesihteeri Timo Elo kertoo.
”Rahalla SDP ei pysty kilpailemaan näissä vaaleissa.”
SDP:lläkin on tilaa suurimmassa osassa hyvinvointialueita ja kuntia. Kuntavaaleihin on koossa reilut 4 300 ja aluevaaleihin 1 450 ehdokasta, noin 1 100 on ehdolla molemmissa vaaleissa.
”Keskisuuriin ja suuriin kaupunkeihin on löytynyt helpoimmin ehdokkaita. Todella moni ihminen on kiinnostunut”, sanoo puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.
Ihmisten suurin huolenaihe on terveydenhuollon tulevaisuus ja suurin este ehdokkuudelle ajanpuute. Puolue pitää ehdokkaiden monipuolisuutta valttinaan.
”Rahalla SDP ei pysty kilpailemaan näissä vaaleissa. Budjettimme on noin miljoona euroa, kun kokoomuksen budjetti on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella noin kaksi ja perussuomalaisten 1,5 miljoonaa euroa.”
Perussuomalaisilla listat ovat täynnä osassa kuntia ja alueita, toisaalla taas on reilusti tilaa.
”Aluevaaleihin on ollut ehdolle tunkua paremmin kuin osasimme odottaa”, puoluesihteeri Harri Vuorenpää vastaa.
Ylen tuoreen selvityksen mukaan perussuomalaisten ehdokashankinta sujuu aiempaa nihkeämmin. Johdossa on keskusta, kakkosena kokoomus ja kolmantena SDP.
Puolueen tavoitteena on ehdokasmäärän kasvu ja vaalivoitto.
Myös vihreillä suurimpien kaupunkien listat ovat täynnä, mutta muualle mahtuu.
Ehdokashankinta on tällä kertaa ollut monin paikoin hankalaa, erityisesti pienemmissä kunnissa, kertoo puoluesihteeri Anna Moring.
”Erinomaisia poikkeuksia ovat vaikkapa Juva, Joutsa ja Hailuoto, joihin on löydetty tavoitteita enemmänkin ehdokkaita.”
Moringin mukaan aluevaalit kiinnostavat aiempaa enemmän, ja useimmat ehdokkaat ovat ehdolla myös kuntavaaleissa.
Vasemmistoliitosta kerrotaan, että listat täyttyvät hyvin: osassa paikkakunnista ollaan valmiita ja usealla alueella loppusuoralla. Kansanedustajia ja meppejä on suositeltu asettumaan ehdolle vain joko kunta- tai aluevaaleissa, puoluesihteeri Anna Mäkipää kertoo.
Puolueen tavoitteena on ehdokasmäärän kasvu ja vaalivoitto.
”Meillä on tällä hetkellä reipas tunnelma puolueessa. Moni kaipaa muutosta hallituksen kurjistamispolitiikalle ja haluaa lähteä ehdolle parempien terveyspalveluiden, koulujen ja ympäristön puolesta.”
Aluevaalit kiinnostavat kuitenkin kuntavaaleja enemmän.
Vasemmistoliitto, kokoomus ja perussuomalaiset eivät kertoneet tuplaehdokkaiden määrää.
”Hankalampaa on usein pienemmillä ja muuttotappiopaikkakunnilla, missä ihmisiä on muutenkin entistä vähemmän.”
RKP:n Fredrik Guseff kertoo, että useimmissa kunnissa on tilaa loppukirille ja että tavoitteisiin on helpompi päästä lyhyempien listojen aluevaaleissa.
RKP:n ehdokkaista runsaat 200 on mukana molemmissa vaaleissa.
Kristilliset on saanut kokoon aluevaaleihin reilut 800 ja kuntavaaleihin 1 400 ehdokasta. Osassa alueissa on jo listat täynnä.
”Molempiin on saatu suhteellisen hyvin ehdokkaita ja suurin osa on ehdolla molemmissa vaaleissa. Hankalampaa on usein pienemmillä ja muuttotappiopaikkakunnilla, missä ihmisiä on muutenkin entistä vähemmän”, puoluesihteeri Mikko Rekijärvi kertoo.
”Isompi osa näistä ehdokkaista muodostaa meille runkoa eduskuntavaaleihin.”
Liike Nyt kertoo keräävänsä edellisvaalien verran eli noin 500 ehdokasta. Kaksi kolmesta on ehdolla molemmissa vaaleissa, ja mukaan mahtuu.
”Isompi osa näistä ehdokkaista muodostaa meille runkoa eduskuntavaaleihin”, puoluesihteeri Petteri Redsven kertoo.
Hänen mukaansa poliittinen ilmapiiri ei innosta ihmisiä mukaan, kuntavaalit kuitenkin enemmän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
