Kuvalan tilan emuja tarhassaan silloin, kun herra Hoolla oli vielä lajitovereita seuranaan. Kuva: Kimmo Haimi
Metsässä viikon toikkaroinut Herra Hoo pääsi vihdoin kotiin
Viikko sitten kotitilalta karannut jättilintu on löytynyt ja haettu kotiin.Tilaajalle
Tämän näköinen lintu kulki viikon päivät Etelä-Savon metsissä. Kuvan emu ei ole Herra Hoo, mutta yhdennäköisyys on selvä.Mitä mahtoi emun pienessä päässä nytkähtää viime lauantaina, kun se päätti karata aitauksestaan Mäntyharjulla?
Ehkä se säikähti tarhassaan Kuvalan tilalle vastikään hankittua uutta punaista traktoria, joka ajoi ohi. Vai tuliko sille pelottavia takaumia parin vuoden takaisesta tulipalosta Kuvalan tilalla? Vai laukaisivatko viljankuivurin puhdistuksen äänet jonkin pakoreaktion?
”Nämä kaikki ovat käyneet mielessä. Joka tapauksessa se hyppäsi ulos kaksi metriä korkeasta aitauksestaan ja juoksi koivikkoon”, Kuvalan tilan emäntä Heidi Haajanen kertoo.
Isäntä Janne Haajanen näki pakotapahtuman. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia pysäyttää lintua, joka parhaimmillaan juoksee kuuttakymppiä.
Karannut emu on Kuvalan tilan väelle enemmän kuin tuotantoeläin. Kolmekymmentä vuotta talossa elänyt emu on liki perheenjäsen.
”Se on nähnyt tyttöjen kasvamisen aikuisuuden kynnykselle ja ollut osa tilan elämää monella tapaa.”
Emun osti tilan vanha isäntä, jo edesmennyt Eino Haajanen, joka oli visionääri.
”Oli vuosi 1995, ja Suomi liittyi EU:hun. Puhuttiin, että tilojen pitää erikoistua. Eino-pappa päätti kokeilla emujen kasvatusta.”
Mäntyharjuun tuli Saksasta 16 emua, ja Herra Hoo oli etujoukkoa. Nuori ja vireä kaksivuotias uroslintu, joka sai nimekseen Herra Hoo.
Tilalle kohosi muutamaa vuotta myöhemmin oma teurastamo. Sen läpi kulki Herran Hoon lajitovereita, mutta Hoo sai pitää kaulansa.
”Se vahti kanoja ja piti haukat niiden kimpusta loitolla”
Sittemmin teurastamotoiminta loppui, sillä suomalaisista ei tullut emulihan suurkuluttajia. Herra Hoon lajitoverit vähenivät. Ensimmäisten joukossa Kuvalan tilalle tullut lintu jäi taloon ikään kuin lemmikiksi.
”Se vahti kanoja ja piti haukat niiden kimpusta loitolla.”
Viime talven vuosittaiset lisääntymisrituaalit pistivät emuksi korkeaan ikään ehtineen Herra Hoon jaksamisen lujille. Jatkuvasti kaulaansa kiehnäävä ja ihmisen kanssa kontaktiin pyrkivä lintu oli jopa ärsyttävä hoitajilleen. Koville taisi ottaa myös itseään viettiensä vietäväksi joutunutta lintua.
”Se ei syönyt mitään, ja luulimme sen jo kuolevan. Tarhassa emut elävät vanhimmillaan 30-vuotiaiksi, joten Herra Hoo elää jo jatkoaikaa.”
Kesän tullen se virkistyi. Syyskuun puolella vanha lintu päätti karata ja suunnata läheisen Repoveden kansallispuiston maisemiin syistä, joita ihminen voi vain arvailla.
Linnusta teki havainnon metsästäjä ja metallimies Tapio Hämäläinen, joka valmistaa työkseen Hewsaw-sahauslinjoja Mäntyharjussa.
Kuvalan tilan emu silloin, kun niitä tarhattiin lihantuotantoa varten. Kuva: Kimmo Haimi”Ajoin Voikoskelta Mäntyharjulle päin ja näin ison linnun seisoskelemassa risteävällä tiellä. Ensin luulin, että se on kurki”, Hämäläinen kertoo.
”Rupesi kiinnostamaan, mikä lintu se oli. Käännyin takaisin ja kuvasin sitä puhelimella.”
Lintu oli utelias ja yritti tehdä tuttavuutta.
”Se tuli monta kertaa auton viereen, noin viiden metrin päähän kuikuilemaan. Seurasin sitä varttitunnin.”
Hämäläinen arvasi, että lintu oli Kuvalan tilalta. Hän yritti saada sen seuraamaan autoaan.
”Olisin houkutellut sen auton perässä pihaan, mutta ei se lähtenyt seuraamaan.”
Omistajan mukaan linnulla ei ole hätää luonnossa.
”Ruokaa sillä riittää vielä pitkään. Se on tottunut ihmisiin ja voi tulla marjastajien luo tai pihaan. Vaaraa siitä ei ole, sillä se on luonteeltaan utelias”, Haajanen sanoo.
Lauantaina 19.9. Herra Hoon retki sai onnellisen päätöksen. Se otettiin kiinni ja kuljetettin laatikossa traktorilla takaisin kotiin. ”Olemme kaikki väsyneitä mutta onnellisia. Huhhuh, mikä reissu”, Kuvalan tila raportoi sosiaalisessa mediassa.
Juttua päivitetty 19.9.2026 kello 20.50: Päivitetty tieto, että emu on löytynyt ja päässyt kotiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
