• Yksi asia ylitse muiden vetää USA:n presidenttejä Suomeen − maan istuva presidentti on käynyt meillä aiemmin vain kuudesti

    Yhdysvaltain istuva presidentti on käynyt Suomessa vain kuudesti ennen Joe Bidenia.
    Donald Trump tapasi Helsingissä sekä Sauli Niinistön että Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
    Donald Trump tapasi Helsingissä sekä Sauli Niinistön että Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Kuva: Martti Kainulainen
    Uutiset|Politiikka
    11.7.202317:00
    Jukka Hämäläinen

    Neuvostoliiton ja Venäjän johtajien tapaaminen on ollut pääasiallisin syy saada USA:n presidentti käymään Suomessa.

    Gerald Ford vieraili Helsingissä 29.7.–2.8.1975. Hän osallistui Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etykiin ja tapasi Neuvostoliiton johtajan Leonid Breznevin.

    1980- ja 1990-luvun taitteessa Yhdysvaltain presidentit ramppasivat Helsingissä ”alvariinsa”.

    Ronald Reagan kävi pitkällä vierailulla 25.–29. toukokuuta 1988. Hän tapasi Mauno Koiviston ja pääministeri Harri Holkerin sekä osallistui Suomalais-amerikkalaisen ystävyysseuran juhlallisuuksiin.

    Ronald ja Nancy Reagan juhlistivat vuoden 1988 vierailullaan sitä, että oli tullut kuluneeksi 350 vuotta ensimmäisen suomalaisen asettumisesta Yhdysvaltoihin.
    Ronald ja Nancy Reagan juhlistivat vuoden 1988 vierailullaan sitä, että oli tullut kuluneeksi 350 vuotta ensimmäisen suomalaisen asettumisesta Yhdysvaltoihin.  Kuva: Heikki Saukkomaa

    Jo parin vuoden päästä George H. W. Bush tuli Helsinkiin 8.–9. syyskuuta 1990 osallistuakseen huippukokoukseen Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa sekä tavatakseen Koiviston.

    Bush palasi edelleen 8.–10. heinäkuuta 1992 osallistuakseen Etykin seurantakokoukseen.

    Viiden vuoden päästä Bill Clinton saapui Helsinkiin tapaamaan Venäjän presidenttiä Boris Jeltsiniä 20.–21. maaliskuuta 1997.

    Maaliskuussa 1997 Suomeen saapunut Bill Clinton toipui juuri ennen matkaa tehdystä polvileikkauksesta.
    Maaliskuussa 1997 Suomeen saapunut Bill Clinton toipui juuri ennen matkaa tehdystä polvileikkauksesta. Kuva: Tor Wennström

    Sitten vierähtikin yli 20 vuotta ennen kuin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin huippukokous järjestettiin Helsingissä 15.–16. heinäkuuta 2018.

    Vaikka Joe Biden saapuu nyt Suomeen juhlistamaan Nato-jäsenyyttämme, pohjimmainen valtiovierailun syy liittyy tälläkin kertaa Venäjään.

    Virkakautensa jälkeen entisillä presidenteillä on ollut enemmän aikaa vierailla Suomessa. Silloin he ovat ehtineet myös Helsinkiä pitemmälle.

    Ulysses S. Grant aloitti Yhdysvaltain entisten presidenttien vierailut Suomeen kesällä 1878. Hän vieraili Helsingin lisäksi Turussa.

    Herbert Hoover kävi Helsingissä 14. maaliskuuta 1938, jolloin hänet vihittiin Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi. Hän palasi Helsinkiin vielä 31. maaliskuuta 1946.

    Gerald Ford kävi Suomessa 1995 ja Jimmy Carter 1997.

    Bill Clinton vieraili Tampereella toukokuussa 2006 ja Maarianhaminassa heinäkuussa 2019.

    Barack Obama kävi Helsingissä syyskuussa 2018.

    Lähde: Wikipedia

    Lisää aiheesta
    • Rehn korostaa presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnan tärkeyttä, Harkimo lisäisi ja selventäisi presidentin valtaoikeuksia.

      Politiikka | Toimiiko Niinistö väärin sivuuttaessaan pääministerin Bidenin vierailulta? Näin vastaavat presidenttiehdokkaat

      Tilaajalle
    • Tutkijatohtori Iro Särkän mukaan Yhdysvallat on tiivistämässä kahdenkeskeistä puolustusyhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kanssa.

      Politiikka | Tutkija Iro Särkän mukaan presidentti Bidenin Suomen vierailu on merkki liittolaisuudesta: "Tässä viestitään tukea Suomelle, mutta myös Ruotsille Naton jäsenyysprosessissa"

    • Presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen venyi liki nelituntiseksi sille varatun kolmen tunnin sijaan.

      Putin ja Trump keskustelivat pitkään – konkreettisia toimia ei kuitenkaan juuri löytynyt

    Artikkelin aiheet
    yhdysvaltain presidentit
    Suomi
    Helsinki
    valtiovierailu
    venesuhteet
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa