• ”Metsät tulvivat, tie ja vedet pilalla, maisemahaitta”, asukkaat luettelevat – poliisi tutkii luvatonta maanläjitystä ympäristön turmelemisena Hämeenkyrössä

    Maamassaa ehdittiin kuskata pellolle puolen vuoden aikana noin 30 000 kuutiota ennen kuin viranomainen keskeytti toiminnan.
    Tiina Mäen perheen talo ja tontti on jäänyt kahden maanläjitysalueen väliin puristuksiin.
    Tiina Mäen perheen talo ja tontti on jäänyt kahden maanläjitysalueen väliin puristuksiin.  Kuva: Rami Marjamäki
    Uutiset|Ympäristö
    17.9.202417:00
    Katja Lamminen

    Hämeenkyrössä selvitellään asukkaiden ja viranomaisten voimin luvatonta maanläjitystä yksityiselle tontille. Maamassat ovat tukkineet noron, joka yhdistyy Pajuojaan. Sen seurauksena vettä on noussut naapureidenkin maille.

    MT:n tavoittama Tiina Mäki kertoo, että parinkymmenen metrin päässä hänen talostaan möllöttävät kasat ovat maisemahaitta, mutta vielä isompi harmi koitui kuukausia kestäneestä rekkarallista, joka teki pikkutiestä monttuista savivelliä.

    ”Koira ja kengät oli aina savessa kun portista lähdit ja rekkojen tärinä tuli sisään”, Mäki kertoo pahimmillaan aamukuudelta alkaneesta työmaasta, joka valvotti perhettä. Kunnasta ei osattu kertoa, milloin läjitys loppuu. Kyseessä piti olla pellon laajennus.

    ”Työmaa alkoi äkkiä näyttämään muulta kuin pieneltä pellon laajennukselta, mutta kunta ei tehnyt asialle mitään. Sieltä vastattiin, että he odottavat ohjeita ely-keskuksesta ja elystä sanottiin, että kuntaa on ohjeistettu toimimaan”, Mäki muistelee kokemaansa pompottelua.

    Noron tukkeuduttua tulvavesi on noussut läheisiin metsiin.
    Noron tukkeuduttua tulvavesi on noussut läheisiin metsiin.  Kuva: Rami Marjamäki

    Noron tukkeuduttua vesi on noussut kahden maanomistajan metsiin ja puita on tukehtunut tulvaan. Kaksi rengastettua lähdettä jäi veden alle ja yksi kaivo meni pilalle.

    ”Pajuojassa oli ennen aivan kirkasta vettä, ei ole enää. Sieltä kura saavutti järven ja nyt sen tilannetta selvitellään”, Mäki kertoo.

    Hän toivoo, että kunnan viranomaiset hoitavat työnsä ja maa-aineksia aletaan ajaa pois arkisin, toimistoaikana. Mäki odottaa myös poliisilta neuvoja, miten asian kanssa edetään. Perhe kokee heidän kotirauhaansa rikotun ja kiinteistön arvon romahtaneen.

    ”Talon myynti olisi mahdotonta tällä hetkellä”, Mäki arvelee.

    MT haastatteli myös mökkiläisiä Pajulahdelta, jonne Pajuoja läjitysalueelta laskee. He kertoivat olevansa huolissaan vesistön samentumisesta, madaltumisesta ja mahdollisesta rehevöitymisestä.

    ”Yksi rannoista on jo niin tukossa, ettei sinne tahdo päästä veneellä”, nimettömänä pysyttelevä haastateltava kertoi puhelimitse ja lähetti kuvia Pajuojasta valuneista savista.

    Mökkiläinen on kuvannut kuinka savinen maa valuu Pajulahteen.
    Mökkiläinen on kuvannut kuinka savinen maa valuu Pajulahteen.  Kuva: MT:n haastattelema mökkiläinen

    Maamassaa ehdittiin kuskata Kiepantiellä sijaitseville pelloille ainakin 30 000 kuutiota viime vuoden syyskuusta kuluvan vuoden tammikuun lopulle saakka, jolloin kunta keskeytti touhun. Ennen sitä kunnasta oli käyty paikalla jo maanläjitystä aloitettaessa sekä marraskuussa.

    Maanomistajalle lähetettiin useita selvityspyyntöjä ennen keskeyttämistä, sillä epäily luvattomasta maankaatopaikasta heräsi.

    Mäki ihmettelee, miksi rekkarallin annettiin jatkua kuukausia.

    ”Eikö kunnalla ole keinoa pysäyttää työmaata, kun kyse ei ole elinkeinosta, maitorekasta eikä puunkorjuusta. Mummon mökki ei saa viiden neliön laajennuslupaa, mutta savipaskamaata saa ajaa mielin määrin pellon päähän.”

    Viranomaiset selvittävät, mitä kaikkea aiheutuneiden ympäristöhaittojen korjaamiseksi täytyy tehdä.
    Viranomaiset selvittävät, mitä kaikkea aiheutuneiden ympäristöhaittojen korjaamiseksi täytyy tehdä. Kuva: Rami Marjamäki

    Johtava lakimies Maria-Pia Karppela Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoo, että viranomainen kehotti jälkijättöisesti maanomistajaa hakemaan läjitykselle ympäristölupaa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomainen käsittelee lupahakemusta yhä, vaikka haitta on jo aiheutettu.

    Tällä hetkellä viranomaiset selvittelevät tarvittavia toimia haittojen hillitsemiseksi. Karppelan mukaan vettä pumpataan pois tulva-alueilta. Lähtökohtaisesti haitan aiheuttaja maksaa korjaustoimet.

    MT tavoitti maanomistajan, joka ei halua kommentoida tapausta vedoten siihen, että asian selvittely on kesken viranomaisten kanssa.

    Sisä-Suomen poliisilaitoksesta vahvistetaan, että ympäristöviranomainen on tehnyt tutkintapyynnön maa-ainesten vastaanottamisesta ja siitä aiheutuneista ympäristöhaitoista. Asiaa tutkitaan epäiltynä ympäristön turmelemisena.

    ”Luvan hakeminen kuuluu kyseisen läjitysalueen toiminnanharjoittajalle tai maanomistajalle.” Timo Kanerva

    Maata on tuotu kiistanalaiselle läjityspaikalle ainakin Puolustuskiinteistöjen rakennustyömaalta Nokian Linnavuoresta.

    ”Selvitimme asiaa keväällä maanrakennusurakoitsijan kanssa. Hämeenkyrön maanläjityksen osalta varsinaisen luvan hakeminen kuuluu kyseisen läjitysalueen toiminnanharjoittajalle tai maanomistajalle”, Puolustuskiinteistöjen yhteiskuntavastuujohtaja Timo Kanerva kertoo.

    Ely-keskuksen Karppelan mukaan Puolustuskiinteistöjen maa-aineksista on otettu asianmukaiset näytteet jo ennen niiden kuskaamista läjityspaikalle. Tuolloin maa-ainekset todettiin puhtaiksi. Alueen asukkaat vaativat, että näytteitä otetaan myös läjityspaikalta.

    Lisää aiheesta
    • Poliisin mukaan Suomen ympäristörikollisuus on kasvanut vauhdilla 2000-luvun alusta saakka. Poliisin määritelmän mukaan ympäristörikoksilla tarkoitetaan tekoja, jotka vahingoittavat ja vaarantavat ympäristöä, luonnonvaroja ja kasvi- tai eläinkuntaa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.

      Ympäristö | Poliisi saa vuosittain tietoonsa noin 500 ympäristörikosta – se on vain osa kokonaisuudesta, ja harvoin teosta rangaistaan

    • Vakavimmat ympäristörikokset tapahtuvat yleensä liiketoiminnan yhteydessä. Tyypillisin esitutkinnassa tutkittava ympäristörikos liittyy jätteiden luvattomaan hävittämiseen tai säilyttämiseen ja tapahtuu pien- tai teollisuuskiinteistön alueella.

      Rikokset | Menneinä vuosikymmeninä rintamamiestalon ympäristöön haudattiin vaarallisia jätteitä, nykyään tyypillinen ympäristörikos liittyy liiketoimintaan

    • Ennen sankasta lähimetsästä tuli harva ja risukkoinen Kypärämäellä, kun metsäkone vieraili paikalla keväällä. Irma Hirsjärven mukaan alueelta on kadonnut hakkuiden jälkeen lintulajeja ja liikenteen melu on lisääntynyt.

      Ympäristö | Kaupungin tapa hakata lähimetsiä kuohuttaa jyväskyläläisiä – ”Oli yllätys ja järkytys, kun metsää kodin takana oli kaadettu”

    • Poliisilla on tallessa muun muassa ilvesten nahkoja.

      Erä | Miksi laiton metsästys jatkui Lapinlahdella vuosikausia? Nyt puhuu paikallinen metsästäjä

    • Kuusaankoski on Äänekoskelta tulevan vesireitin varrelta. Pahimmillaan koskessa oli metrin paksuinen saastevaahto.

      Ympäristö | Järvien saastuttaminen oli laillista ja tavallista vuosikymmeniä ‒ ketään ei koskaan asteettu syytteeseen

    • Ympäristö | Keskisarja: Kemijoella tapahtui 1940-luvulla Suomen hulluin ympäristörikos

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Kodin talous | Energiatodistuksen puuttumisesta voi rapsahtaa sakot – etenkin omakotitalojen myynti-ilmoituksissa puutteita

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä