Jyväskylän Sairaala Nova oli kallis rakennusprojekti, joka edelleen rasittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta. Kuva: Petteri Kivimäki
Kunta haastoi hyvinvointialueen oikeuteen ja hyvinvointialue ministeriön ‒ näin suunta aiotaan kääntää
Kun hyvinvointialue on saneerannut talouttaan, on tilannetta seurattu kauhunsekaisin tuntein maakunnan reuna-alueilla.TilaajalleJyväskylä
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajan työssä on aloittanut lääkäritaustainen tutkija ja johtaja Piia Vuorela. Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen hyvinvointialue on ollut viime vuosina suurissa vaikeuksissa. Sen taloustilanne romahti koko maan heikoimmaksi, joka vei alueen valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn viime vuonna.
Ministeriön pihtiotteessa on viety läpi kovia säästöpäätöksiä, jotka ovat harventaneet alueen palveluverkkoa. Joutsan kunta on haastanut Keski-Suomen hyvinvointialueen hallinto-oikeuteen.
Edellinen hyvinvointialuejohtaja joutui viime vuoden lopulla jättämään tehtävänsä luottamuspulan takia. Myös aluehallituksen puheenjohtaja pistettiin vaihtoon.
Miten näet tilanteen, Keski-Suomen uusi hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela?
”Nythän Keski-Suomi on ollut paljon uutisissa taloushaasteiden osalta. Itse haluan nähdä myös sen positiivisen puolen ja hakea kaikessa tekemisessä kustannusvaikuttavuutta”, Vuorela vastaa.
”Itse haluan nähdä myös sen positiivisen puolen ja hakea kaikessa tekemisessä kustannusvaikuttavuutta.”
Hyvinvointialuejohtajan mukaan kustannusvaikuttavuus on ainoa reitti sosiaali- ja terveyspuolen sekä pelastustoimen palveluiden eettisesti kestävään järjestämiseen.
”Vaikuttavuuden juju on siinä, että haetaan ratkaisuja, joista on hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle. Sehän tarkoittaa sitäkin, että sellaisista ratkaisuista voidaan luopua, joista ei ole hyötyä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.”
Piia Vuorela katsoo, että tällöin taloudellinen tehokkuus ja ihmisten parempi terveys lyövät kättä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen talousongelmien taustalla hän hahmottaa kolme pääsyytä.
”Kolmasosa syistä johtuu rahoituslain rakenteellisesta ongelmasta, joka liittyy nykyisen rahoitusjärjestelmän puutteisiin. Näkemykseni on, että tänne on saatu liian vähän rahaa valtiolta.”
Diagnoosikirjaamisen käytännöt ja tietojärjestelmät ovat vaihdelleet eri alueilla, eikä tieto ole ollut täysin yhtenäistä. Soten rahoitusmalli perustuu suurilta osin näihin sairastavuus- ja palvelutietoihin.
”On perustellusti tuotu esiin huoli siitä, että erot esimerkiksi diagnoositietojen siirtymisessä vaikuttavat siihen, miten rahoitus kohdentuu”, Vuorela tähdentää.
Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt oikaisuvaatimukset valtiovarainministeriölle vuosilta 2023‒ 2024 sekä vuodelta 2025. Näistä jälkimmäinen on hallinto-oikeudessa.
Piia Vuorela
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja 22.4.2026 alkaen.
Lääkäritaustainen tutkija ja johtaja. Lääkärin erikoisalana hänellä on gynekologia.
Työskennellyt aiemmin muun muassa Vantaan kaupungin terveyspalveluiden johtajana sekä suomalaisessa kasvuyrityksessä Sofigatessa.
Vuorela on toiminut lisäksi Fimean Turvallisuus ja vaikuttavuus -vastuualueen johtajana.
Toinen pääsyy liittyy suureen sairaalainvestointiin.
”Jyväskylän sairaala Nova on ollut kallis investointi ja siitä tehtävät poistot näkyvät taloudessa. Mutta se on toisaalta myös erittäin laadukas uudenaikainen yksikkö, jonka toiminta on kustannustehokasta. Meillä on hyvät erikoissairaanhoidon talousluvut kansallisesti.”
Kolmannessa kulukategoriassa ovat Vuorelan mukaan kaikki muut juoksevat asiat.
”Täällähän on yhdistetty muun muassa 21 kunnan ja noin neljänkymmenen organisaation toiminnot yhdeksi hyvinvointialueeksi. Prosessiin liittyy palvelujen yhtenäistämistä, vuokrakuluja ja yhdistymiseen liittyviä kuluja.”
”Jyväskylän sairaala Nova on ollut kallis investointi. Mutta se on toisaalta myös erittäin laadukas uudenaikainen yksikkö, jonka toiminta on kustannustehokasta.”
Kun hyvinvointialue on saneerannut talouttaan, on tilannetta seurattu kauhunsekaisin tuntein maakunnan reuna-alueilla.
Piia Vuorelan mukaan myös harvaan asuttujen seutujen palveluista huolehditaan jatkossakin.
”Ymmärrän, että tilanne huolestuttaa palveluiden muutoksessa. Jotta saamme rahat riittämään mahdollisimman oikeudenmukaisesti kaikille, meidän on suunniteltava palveluja uudella tavalla. Meillä on jatkossakin lähipalveluja kivijalassa vaikka etäisyys näihin voikin kasvaa”, Vuorela toteaa.
”Näiden lisäksi asukkaita palvelevat yhä useammin liikkuvat ja kotiin tulevat palvelut sekä myös digitaaliset palvelut niitä käyttäville. Meidän velvollisuus on varmistaa, että palvelut toimivat asukkaille ja asiakkaille kaikissa tilanteissa.”
Piia Vuorela on vasta aloittanut Keski-Suomen hyvinvointialueen johdossa. Hänen ensimmäinen työpäivänsä oli keskiviikkona 22. huhtikuuta.Yhdenvertaisuuden lain edessä Vuorela kertoo tarkoittavan hänelle sitä, että rahat on saatava riittämään kaikille mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
”Osaa palveluista, joita ei niin usein tarvitse, on järkevämpikin hoitaa yksiköissä, joissa on saatavilla riittävästi ammattilaisia ja tarvittavia tukipalveluja, kuten kuvantamista, saatavilla. Tämä voi pikemminkin parantaa potilasturvallisuutta.”
”Jotta saamme rahat riittämään mahdollisimman oikeudenmukaisesti kaikille, meidän on suunniteltava palveluja uudella tavalla.”
Entäpä tekoäly?
”Nyt minä innostun”, Vuorela lohkaisee tunnustautuen teknologiafaniksi.
”Tänäänkin olen käynyt pari käytäväkeskustelua siitä, miten tekoälystä voisi saada tehoja hyvinvointialueellemme. Olen vakuuttunut, että sekä suorassa asiakaspalvelutyössä että hallinnossa tekoäly voi auttaa.”
Vuorelan mukaan työsarkaa on niin paljon, että kaikki kehittyvän teknologian tuoma hyöty on otettava vastaan.
Huhtikuun alussa keskisuomalaisia kohahdutti uutinen, jonka mukaan valtiovarainministeriön arviointiryhmän harkitsee Jyväskylässä sijaitsevan Sairaala Novan vaativia erikoissairaanhoidon toimintojen siirtämistä Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Muun muassa paikalliset kansanedustajat torjuivat suunnitelmat tiukasti.
Vuorela rauhoittelee tilanteesta syntynyttä kuohuntaa.
”Kyse on siitä, että tiettyjä harvoin hoidettavia, kalliita laitteita sekä paljon resursseja sitovia tapauksia voidaan mahdollisesti jatkossa hoitaa Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Mutta ei erikoissairaanhoito ole Jyväskylästä mihinkään karkaamassa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
