Suomen 21 sote-alueesta arviointimenettelyn piirissä ovat tällä hetkellä Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa. Kuva: Sanne Katainen
Nämä kolme sote-aluetta ovat nyt tarkkailuluokalla – ensi keväänä selviää, siirtyykö sinne muitakin
Hallitusneuvoksen mukaan ensi keväänä selviää, siirtyykö uusia alueita arviointimenettelyn piiriin.
Säästöpaine on tuntuva useilla Suomen hyvinvointialueilla. Kuva: Sanne KatainenSote-uudistuksen voimaanpanolaki tuli voimaan 1.1.2023. Tuolloin vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.
Sittemmin Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa ovat joutuneet valtiovarainministeriön arviointimenettelyn piiriin.
”Arviointimenettelyn käynnistämisen edellytykset on säädetty laissa. Menettely käynnistyy joko taloudellisilla perusteilla tai sitten sosiaali- ja terveysministeriön valtiovarainministeriölle tekemän aloitteen perusteella”, hallitusneuvos Milla-Maria Jokinen valtiovarainministeriöstä toteaa.
Arviointiryhmiin on nimetty hyvinvointialueen edustaja, yksi edustaja valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä sisäministeriöstä sekä alueesta ja ministeriöistä riippumaton ulkopuolinen puheenjohtaja.
”Nyt menettelyssä olevilla alueilla on suurimmat taseeseen kertyneet, asukaskohtaiset alijäämät. Palvelujen turvaamisen edellytys on talouden saaminen tasapainoon.”
Käynnissä olevat kolme arviointimenettelyä on aloitettu Jokisen mukaan taloudellisilla perusteilla.
”Nyt menettelyssä olevilla alueilla on suurimmat taseeseen kertyneet, asukaskohtaiset alijäämät. Palvelujen turvaamisen edellytys on talouden saaminen tasapainoon”, Jokinen sanoo.
Arviointimenettelyssä laaditaan sopeuttamisohjelma alueen talouden tervehdyttämiseksi.
”Arviointimenettelyn kautta alue voi sopeuttaa talouttaan pidemmällä ajanjaksolla kuin mitä laissa säädetään. Tasapainotuskauden pidentyminen edellyttää, että alue sitoutuu noudattamaan arviointimenettelyssä sovittua suunnitelmaa. Taseeseen kertynyt alijäämä on saatava katettua”, hallitusneuvos summaa.
Miten ja milloin hyvinvointialueen onnistumista menettelyssä arvioidaan?
”Käytännössä siinä vaiheessa, kun aletaan seurata talouden tasapainotuksen edistymistä ja sopeuttamisohjelman toteuttamista. Eli kuten edellä on todettu, VM seuraa jatkossa, miten alueen tilanne kehittyy”, Jokinen vastaa.
Saattaako hyvinvointialue joutua yhdistetyksi muihin alueisiin arviointimenettelystä huolimatta?
”Aluejaon muutoksia voi tulla neljää kautta. Eduskunta voi säätää lain, jolla aluejakoa muutetaan, alueet päättävät vapaaehtoisesti yhdistyä, aluejako muuttuu niin, että osa hyvinvointialueesta siirtyy toiseen hyvinvointialueeseen tai arviointimenettelyn seurauksena”, Jokinen sanoo.
”Menettelyssä ei voida ohittaa asukkaiden perusoikeussidonnaisia palveluja.”
Miten huolehditaan siitä, että säästöpäätöksiä tehtäessä ihmisten lakisääteiset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saamisessa toteutuvat?
”Menettelyssä ei voida ohittaa asukkaiden perusoikeussidonnaisia palveluja. Yleistäen voi todeta, että nyt menettelyssä olevilla alueilla ei ole ennen menettelyjä tehty samanlaisia sopeuttamistoimia kuin mitä monilla muilla alueilla on jo alueen omin päätöksin tehty.”
Hallitusneuvoksen mukaan ensi keväänä selviää, siirtyykö uusia alueita arviointimenettelyn piiriin.
”Arviointimenettelystä taloudellisin perustein päätetään tilinpäätöstietojen perusteella. Eli ensi keväänä, kun vuoden 2025 tilinpäätöstiedot on saatu, tehdään mahdollisiin uusiin arviointimenettelyihin liittyvät päätökset.”
- Osaston luetuimmat
