Tuonti syö kotimaista elintarvikeketjua – PTT varoittaa näivettymisestä

Suomen elintarvikeketjun rahavirta on kasvanut vuosina 2013–2022 vain vähän, kertoo tuore selvitys.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Reinu econin raportin mukaan elintarvikeketju ei ole kyennyt tuottamaan kuluttajille mieluisia lisäarvotuotteita tai kilpailemaan tuontia vastaan.

Samalla elintarvikeviennin kasvu on ollut vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin ollut vaikea. Rahavirran kasvattaminen olisi tärkeää ketjun elinvoiman turvaamiseksi.

”Suomen elintarvikeketjussa on vuosien 2013 ja 2022 välisenä aikana jaettu niukkuutta. Ketjun rahavirta kasvoi keskimäärin vain 0,5 prosenttia vuodessa. Elintarvikeketjun kyky tuottaa kuluttajien maksuhalukkuuteen vastaavia lisäarvotuotteita on ollut heikko, mutta toisaalta kotimaan elintarvikemarkkinoiden kasvupotentiaali on ollut kokonaisuudessaan vähäinen”, kertoo tiedotteessa maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Reinu econista.

Elintarvikeketjun kotimaassa yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä muodostuva reaalinen rahavirta oli vuonna 2022 yhteensä 17,8 miljardia euroa. Vuonna 2013 rahavirta oli 17,1 miljardia euroa.

Sekä kaupan että ravintoloiden rahavirta on tarkastelujakson aikana laskenut. Elintarviketeollisuuden, maatalouden ja verojen rahavirta on kasvanut. Tuonnin rahavirran keskimääräinen kasvu on ollut tehdyn selvityksen mukaan nopeinta.

”Tuonnin rahavirran kasvu ylitti koko elintarvikeketjun rahavirran kasvun. Kotimainen elintarvikeketju ei ole pystynyt kilpailemaan tuontia vastaan, ja samaan aikaan vientimarkkinoiden kasvu on jäänyt puuttumaan”, Arovuori huomauttaa.

Tarkastelujakson aikana kotimaan elintarvikeketjulta sulkeutui keskeinen vientimarkkina, Venäjä. Korvaavia markkinoita on löydetty, mutta viennin kasvu on jäänyt vaisuksi. Elintarvikeviennin merkitys korostuu ennen kaikkea maatalouden ja elintarviketeollisuuden rahavirrassa.

Rahavirrassa näkyy esimerkiksi elintarvikkeiden kuluttajahintojen lasku vuosina 2014–2016 sekä maatalouden markkinatuottojen heikko kehitys vuoden 2017 loppupuolelle saakka. Myös vuosi 2022 erottuu rakenteellisena tasomuutoksena. Tuonnin ja kotimaisen maatalouden rahavirta kasvoi, kun elintarviketeollisuuden ja kaupan rahavirrat laskivat.

Energiamarkkinashokista alkanut tuotantokustannusten nousu osui tuolloin ensimmäisenä täysimääräisesti maatalouteen etenkin lannoitehintojen sekä rehukustannusten nousun kautta.

Elintarviketeollisuudessa tähän reagoitiin tuottajahintoja nostamalla, jotta raaka-aineiden saanti olisi turvattu. Kaupan elintarvikemyynnin määrä taas kääntyi laskuun, kun kuluttajahintojen nousun ja ostovoiman heikentymisen seurauksena kuluttajat ostivat vähemmän ja edullisempia tuotteita. Teollisuus ei tämän vuoksi pystynyt siirtämään raaka-ainekustannustensa nousua eteenpäin ketjussa.

”Kehityksen seurauksena maatalouden rahavirroissa tapahtunut piikki tasoittuu elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan hyväksi lähivuosien aikana. Samaan aikaan teollisuuden kohtaama tuontikilpailu jatkuu vahvana. Toimijat, jotka parhaiten pystyvät vahvistamaan omaa tuottavuuttaan ja hallitsemaan kustannusten kehitystä, menestyvät parhaiten”, Arovuori sanoo.