Suomalaiset huolissaan valtion velkaantumisesta

Suomalaisten huoli valtion velkaantumisesta on kasvanut vuodentakaiseen nähden.

Selvä enemmistö suomalaisista (63 %) katsoo, että Suomi elää nykyisin liikaa velaksi ja ajautuu sen seurauksena vielä suuriin ongelmiin. Käytännössä yhtä moni (64 %) katsoo, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Tiedot ilmenevät Evan syksyn 2025 arvo- ja asennetutkimuksesta.

Kansalaisten keinovalinta painottuu aiempaa selvemmin menojen sopeutukseen: veronkiristyksiä kannattaa aiempaa harvempi.

Puolet suomalaisista on sitä mieltä, että julkista taloutta tulee tasapainottaa lisää leikkaamalla menoja. 29 prosenttia torjuu lisäleikkaukset. Veronkiristyksiä tasapainottamisen keinona kannattaa 31 prosenttia, 43 prosenttia torjuu veronkiristykset. Veronkiristysten kannatus on laskenut vuodessa 7 prosenttiyksikköä.

Kansalaisista 62 prosenttia ei usko, että päättäjillä on kykyä saada valtionvelka kuriin ennen kuin vasta ulkopuolisen pakon edessä.

SDP:n äänestäjien joukossa näkyy muutos, jossa painotus on siirtynyt veronkiristysten kannatuksesta kohti monikeinoisempaa sopeuttamisajattelua.

Mitä tahansa leikkauksia kansa ei hyväksy. Vain 34 prosenttia on sitä mieltä, että nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä, millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa.

”Suomalaiset näyttävät sisäistäneen ajatuksen siitä, että veronkiristykset hidastaisivat taloutta ja haittaisivat tavallista palkansaajaa enemmän kuin menoleikkaukset. Samaan aikaan kansalaisten huoli leikkausten kohdistumisesta liiaksi vähäosaisiin on kasvamaan päin”, tulkitsee analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin 7.10.-20.10.2025. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaa.