Maatilojen osakeyhtiöillä elinkeinonharjoittajia edullisemmat lainakorot — lainakannat laskussa molemmilla

Suomen Pankki julkaisi maatalouslainojen lokakuun lopun tilanteen. Sekä yritysmuotoisten maatilojen että elinkeinonharjoittajien lainakannat ovat olleet laskusuunnassa 2020-luvulla.

Korkovertailussa uusien, lokakuussa nostettujen maatalouslainojen vuotuinen keskikorko oli osakeyhtiömuotoisilla 3,92 prosenttia. Elinkeinonharjoittajien uusien luottojen keskikorko oli 4,27 prosenttia.

Lokakuussa 2025 osakeyhtiömuotoiset tilat ottivat kuitenkin uutta lainaa investointeihinsa ja tilojen rahoitustarpeisiin runsaat 26 miljoonaa euroa. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua oli lähes seitsemän prosenttia. Samassa ajassa elinkeinonharjoittajien ottamissa uusissa lainoissa oli vastaavasti laskua lähes 7 prosenttia.

Suomessa on noin 2 000 osakeyhtiömuotoista maatilaa ja maatalousyritystä. Elinkeinonharjoittajana toimivia maatiloja on noin 40 000.

”Isossa kuvassa elinkeinonharjoittajina toimivien tilojen lainakanta on laskussa. Myös hoitamattomien lainojen määrä on noin vuoden ajan ollut laskussa. Ilman lainanlyhennyksiä tilanne olisi huolestuttava”, tulkitsee Suomen Pankin tilastoa MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MT:lle.

”Isot kotieläinpuolen investoinnit keskittyvät yhtiömuotoisille maatiloille”, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen. Kuva: Pentti Vänskä

Elinkeinonharjoittajien lainakannan laskusuunta kertoo eritoten viljapuolen heikosta kannattavuudesta. Investoinnit ja laajentamissuunnitelmat ovat harvassa. Uusia lainoja on otettu sukupolvenvaihdoksiin ja mahdolliseen peltomaan hankintaan.

Lainakannan nettovirta oli lokakuun lopussa selvästi negatiivinen. Viidessä vuodessa maatalouden elinkeinonharjoittajien lainakanta on huvennut miljardilla eurolla.

Vielä vuonna 2015 elinkeinonharjoittajina toimivien tilojen lainakanta oli yli 4 miljardia euroa. Nyt kanta on pienentynyt noin 2,9 miljardiin euroon.

Yrityspuolen osakeyhtiöt ovat nostaneet uutta velkaa Lappalaisen arvion mukaan rakennusinvestointeihin ja eläintilojen laajennuksiin. Rakennusinvestointeihinsa maatila on saattanut hakea ja saada kolmanneksen valtion tukemaa korkotukilainaa. Korkotukilainojen lyhennykset ovat kahdesti vuodessa.

Maidon- ja lihantuottajilla on tänä vuonna mennyt taloudellisesti paremmin tuottajahintojen nousun myötä. Osakeyhtiö on yleinen yhtiömuoto sika- ja siipikarjatiloilla sekä isoimmilla naudanlihan tuottajilla.

Oy-muotoisten maatilayritysten lainakanta oli lokakuun lopussa noin 1,3 miljardia euroa.

Järjestämättömien saatavien eli hoitamattomien maatalouslainojen määrä on suhteellisesti suurempi elinkeinonharjoittajilla: lokakuun lopussa osuus oli 7,4 prosenttia lainakannasta. Tämä saattaa näkyä myös uusien myönnettyjen lainojen korkeampana keskikorkona.

Osakeyhtiömuotoisilla tiloilla hoitamattomien lainojen osuus koko lainakannasta on pysynyt alle viiden prosentin ainakin vuodesta 2022. Kuluvan vuoden lokakuun lopussa hoitamatonta lainakantaa oli yritysmuotoisilla noin 59 miljoonaa euroa, joka on 4,6 prosenttia koko lainakannasta.

Hoitamattomilla lainoilla tarkoitetaan lainaa, jonka lyhennykset ja korot ovat maksuhäiriötilanteessa ja yli 30 päivää maksamatta lainasopimukseen nähden. Velallinen on voinut hakea lainoihin myös lyhennysvapaata. Rahoittajapankin taseessa nämä puuttuvat suoritukset näkyvät järjestämättöminä saatavina.

Mikäli velallinen hakee toisenkin vuoden perään lyhennysvapaata lainasuorituksiin, koko laina tulkitaan rahoittajapankissa järjestämättömäksi saatavaksi nykyisessä pankkisääntelykehyksessä. Velka kuitenkin pysyy, vasta velkajärjestelyssä tai konkurssitilanteessa velka tai osa siitä häviää pankin kannalta luottotappioksi.