

Maatalouden yleinen heikko kannattavuus, eli tuottajahintojen huono hinta suhteessa tuotantokustannuksiin, rasittaa maatilojen taloutta. Tilakohtaiset erot johtuvat erilaisista lähtötilanteista sekä siitä, miten erilaisiin murrosvaiheisiin ja riskeihin on kyetty varautumaan ja reagoimaan.
”Kokoluokka ei määritä menestystä, vaan menestyjiä on kaikissa kokoluokissa, ja myös niissä, jotka ovat päättäneet olla laajentamatta tuotantoa”, arvioi ProAgria Itä-Suomen talousasiantuntija Tapani Keski-Soini.
Kokoluokkaa merkittävimmiksi tekijöiksi hän nimeää viljelijän osaamisen ja tilan resurssien oikeanlaisen hyödyntämisen. Tavoitteiden saavuttamisessa viljelijän yrittäjämotivaatiosta huolehtiminen on tärkeässä roolissa. Suuret investoinnit eivät ole avain onneen.
”Suurissa investoinneissa on mahdollisuuksia, mutta myös riskit ovat luonnollisesti suuret.”
”Kokoluokka ei määritä menestystä, vaan menestyjiä on kaikissa kokoluokissa, ja myös niissä, jotka ovat päättäneet olla laajentamatta tuotantoa.”
Talousvaikeuksia voi syntyä mikäli useampi riski toteutuu yhtä aikaa tai peräkkäin. Pitkäjänteisellä työllä, suunnitelmallisesti edeten talousvaikeuksista voidaan päästä yli.
Keski-Soini suosittelee käyttämään tuotannon ja talouden asiantuntijoita suunnitelmien laadintaan ja toteutukseen. Myös viljelijän jaksamisesta tulee huolehtia eri tavoin, sillä ongelmat jaksamisessa heijastuvat helposti myös talouteen. Isoihin hankkeisiin saatavien rahoitusten vaikeutuminen ohjaa omalta osaltaan investointien järkevyyttä.

”Investoinnin tulee olla linjassa yrittäjien pitkän aikavälin tavoitteiden, eli strategian kanssa.”
Investointia on suositeltavaa suunnitella yhdessä tilan asiantuntijatiimin kanssa, johon kuuluu neuvonta, rahoittaja ja usein myös jalostaja. Kustannusarvion ylityksiin voidaan varautua rehellisellä kustannussuunnittelulla, riittävällä valmistautumisajalla sekä talouspuskurin avulla.
”Taloussuunnittelussa on hyvä muistaa varovaisuusperiaate eli niihin on jätettävä riskivaraa.”
”Tuotannon laajentamiseen tarvittavien peltojen saatavuus on yleinen tuotannon laajentamista rajoittava tekijä.”
Tuotannon laajentaminen kasvattaa usein massojen siirtoa tilakeskuksen ja peltojen välillä. Tämä on huomioitava kulu- ja työmäärän laskelmissa.
”Tuotannon laajentamiseen tarvittavien peltojen saatavuus on yleinen tuotannon laajentamista rajoittava tekijä.”
Suuremmilla viljelykeskittymillä kilpailu pelloista on kovaa ja yhteistyömahdollisuuksia viljelijöiden kesken on enemmän.
Keski-Soinin mukaan maatilan yhtiöittämisellä voidaan saada hyötyä tilan maksuvalmiuteen, mikäli verotus yhtiöittämisen myötä kevenee. Yhtiöittäminen voi parantaa riskienhallintaa ja auttaa rahoituksen saantia. Se lisää myös omistajanvaihdoksen vaihtoehtoja tulevaisuudessa.
”Osakeyhtiötilojen määrä on kasvanut melko tasaisesti ja määrä näyttäisi jatkavan kasvuaan.”
Asiantuntijoiden käyttö ei poista tilan johtamistarvetta, eikä johtamista voi kokonaan ulkoistaa.
Keski-Soini pitää valitettavana sitä, että aktiivisesti kehitettyjä maatiloja joudutaan lopettamaan jatkajan puuttumisen johdosta.
Tilojen omistajanvaihdoksia tulisi edistää eri keinoin. On olemassa kannustavia esimerkkejä, joissa tilalle on saatu uusi yrittäjä tilan ulkopuolelta.
Viljelijäyrittäjän rooli muuttuu tilakoon kasvaessa suorittavasta työstä eritasoisiin ja -tyyppisiin johtamistehtäviin, joka vaatii jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Asiantuntijoiden käyttö ei poista tilan johtamistarvetta, eikä johtamista voi kokonaan ulkoistaa. Yrittäjä voi kehittää osaamistaan eri tavoin, tarjolla on erilaisia koulutuksia, hankkeita ja tapahtumia. Lisäksi keskustelut muiden yrittäjien kanssa ovat hyödyllisiä. Myös itsereflektointi on tärkeää.
”Investoinnin tulee olla linjassa yrittäjien pitkän aikavälin tavoitteiden, eli strategian kanssa.”
”Itäisessä Suomessa hanhituhot pakottavat tiloja muuttamaan viljelystrategioitaan ja monet yrittäjät miettivät, voidaanko tuotantoa kehittää hanhituhoriskien kasvaessa.”
Itä-Suomen alue on Keski-Soinin mukaan nurmentuotannolle suotuisaa ja luo edellytykset kannattavan nautakarjatalouden sekä erikoiskasvien- ja marjanviljelyn jatkamiselle myös tulevaisuudessa.
Investoinnin pitkäaikainen tavoite, strategia
Rahoituksen turvaaminen
Asiantuntijoiden hyödyntäminen suunnittelussa ja toteutuksessa
Budjetointi, lisääntyvien kulujen rehellinen laskenta
Talouspuskuri yllättävien menojen varalle
Viljelijän jaksamisesta huolehtiminen
Tilanjohtamistaitojen jatkuva kehittäminen