”Jos maatalousyrittäjältä unohtuu yksi asia, menee sanalla sanoen kaikki”, strategiatyöllä suunnataan tilan kompassi
Strategiatyöllä selvitetään maatilan menestymisen mahdollisuudet niillä korteilla, jotka on käteen jaettu.Tilaajalle
”Elämäntapayrittämiseen pohjautuva toimintamalli ei enää toimi. Paitsi ehkä velattomien tai varsin vähävelkaisten tilojen osalta, joiden ajallisessa näköpiirissä on jopa luopa tilanpidosta", toteaa Herbert Lundström. Kuva: Herbert Lundström”Monet tilat käyvät parhaillaan selviämistaistelua, jossa on kovat taloudelliset pähkinät purtavana”, aloittaa talousneuvoja ja agronomi Herbert Lundström.
Hän jatkaa taloudellisten huolien tulevan harvoin yksin.
”Valitettavasti kaupanpäällisinä on usein aimo annos henkisiä haasteita. Pahimmassa tapauksessa lamaannutaan sekä henkisesti että toiminnallisesti ja ongelmat vain pahenevat.”
Erityisesti yksin maatilan töistä vastaavien on huolehdittava hyvinvoinnistaan.
”Jos jaksamisen suhteen ajetaan päin seinää, on vaarassa oma terveys, maatilayrityksen talous ja elinvoimaisuus ja maatalousyrittäjän maine. Siis sanalla sanoen kaikki!”
Lundström toteaa, että juuri nyt, kun aika on maatalousyrittäjille vaikea, pitää tilapitoa pysähtyä miettimään eri näkökulmista: luoda sille strategia. Sen avulla voidaan terävöittää liikkeenjohdollista osaamista.
”Strategian tärkeys kasvaa sitä mukaa, mitä raaemmaksi maatalouden toimintaympäristö muuttuu. Toiminnallisten edellytysten yhä kiristyessä, liikkeenjohdollisen otteen on myös merkittävästi kiristyttävä.”
Lundström valmensi juuri MTK Varsinais-Suomen Kohti tulevaa -hankkeessa kuutta maatalousyrittäjää luomaan itselleen strategian. Nyt hän kertoo strategian reseptin.
Ensimmäinen askel on kokonaiskuvan selkiyttäminen, jotta maatilayrittäjä ymmärtää, miltä pohjalta ponnistetaan eteenpäin.
”Tarkastelussa ovat maatilayrityksen tuotteiden ostajat, sopimuskumppanit, tuotannon rakenne, resurssit, kannattavuus, investoinnit, velankantokyky, maksuvalmius, työmäärän tarve ja maatilayrittäjän omat yrittäjävalmiudet.”
Strategiavalmentaja toteaa osatekijöiden olevan usein todella sotkuisissa riippuvuussuhteissa keskenään.
”Etenkin viljatilojen osalta varsin huonot ja alati ailahtelevat tuottajahinnat hankaloittavat strategista suunnittelua.” Herbert Lundström
Kun kokonaiskuva on saatu kartoitettua, on aika pohtia, kuinka jatkossa tulisi toimia.
”Pitää miettiä, mihin yrittämisellään pyrkii. Selkeyttää pidemmän tähtäimen suunta ja tavoitteet.”
Valmentaja myöntää, ettei tämäkään tehtävä ole helppo.
”Etenkin viljatilojen osalta varsin huonot ja alati ailahtelevat tuottajahinnat hankaloittavat strategista suunnittelua. Kun selkeydestä saa kopin, on helpompaa määritellä toiminnalle suunta, ja mitattavat tavoitteet ja mittarit maatilayritykselle.”
Jotta strategia olisi vaikuttava, pitää muutostoimenpiteet toteuttaa sekä seurata tavoitteiden toteutumista.
”Vasta sitten voimme analysoida, mitkä tekijät varmistivat onnistumisen tai aiheuttivat epäonnistumisen.”
Tulonmenetyksille tai lisäkustannuksille voi löytyä useita syitä.
”Punaisella olevien viljavuuslukujen sivuuttaminen, huolimattomuus peltoviljelyssä, laiminlyönnit kotieläintalouden hoidossa, ruokinnassa tai hygieniassa, tai töiden paljoudesta aiheutunut väsyminen”, listaa Lundström.
Lundström kertoo huomanneensa, että monet pankit käyvät yhä varovaisemmiksi vaatien yhä enemmän ja syvempää tietoa rahoitusneuvotteluihin.
”Maatilayrityksen strategia laskelmineen ja riskianalyyseineen on yhä tärkeämpi väline. Pankki haluaa tarkemman vastauksen, minkä verran luotot käytännön tasolla rasittavat maksuvalmiutta ja paljonko jää niin sanottua pelivaraa.”
- Osaston luetuimmat
