Suomessa sähkö sittenkin halpaa? Tilanne on tuulivoiman ansiota, sanoo alan edustaja
Uutisointi on toki hyvää siinä mielessä, että kuluttajat ymmärtävät olla lataamatta esimerkiksi sähköautoja kalliin sähkön tunteina, Anni Mikkonen korostaa.Tilaajalle
Jäätämisen estävien lapalämmittimien asentaminen jälkikäteen veisi voimalavalmistajan takuun, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja. Kuva: Ville SuorsaTuulivoima on ollut viime aikoina otsikoissa kalliin sähkön takia.
Lapoihin kertyy sään takia jäätä, eivätkä tuulivoimalat ole pyörineet normaaliin tapaan.
Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkosta aihe hieman tuskastuttaa.
Uutisointi on toki hyvää siinä mielessä, että kuluttajat ymmärtävät olla lataamatta esimerkiksi sähköautoja kalliin sähkön tunteina, hän korostaa.
Samalla isompi kuva voi kuitenkin jäädä varjoon.
”Meillä oli Suomessa viime vuonna Euroopan halvin sähkön keskihinta. Toissa vuonna kolmanneksi halvin.”
Tuulivoima nousee siis otsikoihin enemmän silloin, kun sitä ei tuoteta.
”Kuluttajille jää kuva, että on kauhean kallista sähköä tuulivoiman takia. Tosiasiassa sähkö olisi vuositasolla todella paljon kalliimpaa ilman tuulivoimaa."
Tuulivoimaloita suunnitellessa lasketaan myös jäätämisen todennäköisyyksiä.
Jäätämiseen on tarjolla teknisiä ratkaisuja, mutta ne tyypillisesti pitää valita jo voimalaa ostettaessa. Lapalämmittimien asentaminen jälkikäteen veisi voimalavalmistajan takuun, Mikkonen sanoo.
Sisämaan korkeat rakennuspaikat ja korkeat tornit altistavat lavat aiempaa useammin pilvien kosteudelle, jolloin lapojen jäätämistodennäköisyys kasvaa.
Kolmilapainen malli on voimaloissa ylivoimainen.
Ala kuitenkin kehittyy nopeasti. Hiljattain Kiinan Xianjiangista julkaistiin videoita ilmassa leijuvista, zeppeliniä muistuttavista tuulivoimaloista. Miltä tuulivoima näyttää 10 vuoden kuluttua?
”Ikinä en sano, etteikö voisi jotakin tapahtua, mutta kyllä kolmilapainen malli on tällä hetkellä se voittava teknologia”, Mikkonen pohtii.
Hän muistelee tuulivoima-alan tunnettua asiantuntijaa, Andrew Garradia, joka opetti joskus 2000-luvun alussa, ettei yli yhden megawatin voimaloita tulla rakentamaan.
”Hänkin totesi myöhemmin, ettei koskaan kannata sanoa ei koskaan.”
Nykyisin seitsemän megawattia on jo maalle rakennettavissa voimaloissa tyypillinen teho ja voimaloiden napakorkeus on yli 150 metriä.
”Eihän sitä tiedä mitä tässä tulee, koko ajan teknologia kehittyy.”
Varmaa kuitenkin on, että laitteet tarvitsevat huoltoa, hän pohtii.
”Toivon, että uudelleen kouluttautuvat ja nuoret katsoisivat energia-alaa sekä uusia teknologioita.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
