Riittääkö liiketoiminnan rahavirta? Paisuttiko inflaatio liikevaihdon? Kiinnitä näihin huomiota tilinpäätösjulkistuksissa

Mihin kiinnittää huomiota pörssiyhtiöiden tilinpäätösten julkistuksissa, kun tulosjulkistuskausi on alkamassa?

Suomen Tilintarkastajat ry:n hallituksen puheenjohtaja KHT-tilintarkastaja Aleksi Martamo kehottaa tarkistamaan tilinpäätöksistä ensinnäkin, miten yhtiöt ovat selvinneet inflaatiosta.

Kuluttajahintojen nousu on rauhoittunut viime vuoden tammikuun 8,4 prosentista nykyiseen 3,6 prosenttiin. Kasvaneita kustannuksiaan yhtiöt ovat vaihtelevasti pystyneet siirtämään myyntihintoihin.

Suomen talous supistui viime vuonna puoli prosenttia edellisvuodesta eikä talousympäristö lupaa vetoapua alkavanakaan vuotena.

Näkymää synkentää konkurssiuhan kasvaminen yrityksissä.

”Rakennus-, kuljetus-, varastointi-, majoitus- ja ravitsemusaloilla ainakin on tilintarkastajilla asiakasyrityksiä, joilla toiminnan jatkuvuus on vaarantunut”, Tilintarkastajien toiminnanjohtaja Sanna Alakare viittaa vasta julkaistuun tilintarkastajabarometriin.

Erityisesti rakentaminen kärsii talouden epävarmuudesta. Vuoden 2024 barometri osoittaa, ettei rakentamisen kriisi ole hellittämässä.

Pörssiyhtiöissä taseen liikearvoista on tehtävä liikearvotestaus ja tarvittaessa alaskirjaus, jos tasearvo ei vastaa käypää arvoa. Liikearvotestaus tehdään esimerkiksi kiinteistöistä, osakkuusyhtiöistä, yritysostoista ja metsäomistuksista.

KHT-tilintarkastaja Martamo muistuttaa myös yhtiön toimintaan vaikuttavista ilmastoriskeistä: ne tulee tuoda selkeästi esiin.

Ylivelkaantuneissa tai jo kriisiytyneissä yhtiöissä rahoituksen riittävyys on ratkaisevaa, kun korkokustannukset ovat nousseet.

Rahoituksen hinta voi jatkossa olla siduttu yhtiön vastuullisuuteen tai ympäristöpäästöihin. Pörssiyhtiöiltä edellytetään kuluvalta vuodelta vastuullisuusraportointia osana tilinpäätösinformaatiota.

Yhtiön kassavirtalaskelmissa liiketoiminnan tuoma rahavirta on olennainen tekijä yhtiön jatkuvuudelle pitkällä tähtäimellä. Liiketoiminnan rahavirran tulisi riittää investointien vaatimaan rahavirtaan.

Maaseudun Tulevaisuus keskittyy tilinpäätösraportoinneissa toimialoista erityisesti metsäyhtiöihin, elintarvikeyhtiöihin, kauppaan ja rahoitukseen.

Pörssin metsäjäteistä UPM-Kymmene ja Stora Enso julkistavat tuloksensa 1. helmikuuta, Metsä Board viikkoa myöhemmin.

Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen odotukset liikevaihdon kasvun osalta ovat plus miinus nolla verrattuna vuoden takaiseen loka–joulukuuhun. Heikko talouskasvu yhtiöiden päämarkkinoilla ei anna vetoapua myyntiin.

Toimitusketjut ovat normalisoituneet, korkojen nousu on ohitse ja laskevat raaka-ainehinnat helpottavat. Toisaalta kilpailu on kiristynyt ja haasteena on hintojen nostamisen vaikeus.

”Yhtiöillä on kaikki mahdollisuudet taloussuhdanteen parantuessa, inflaatio laskee ja palkansaajien ostovoima kasvaa. Erityisesti kuluttajayhtiöt voivat olla potentiaalisia nousijoita”, arvioi Ålandsbankenin osakestrategi Tanja Wennonen-Kärnä MT:lle.

Kaiken kaikkiaan tulosodotukset eivät tunnu kohtuuttomilta. Osakestrategi mainitsee pörssin päälistalta Noho Partnersin, Tokmannin ja Puuilon.

Metsäyhtiöistä UPM-Kymmenen odotetaan hyötyvän tekemistään investoinneista.

Elintarvikeyhtiöistä Wennonen-Kärnä pitää mielenkiintoisimpina Raisiota ja Olvia.

Raisiolta odotetaan seuraavaa harppausta kansainvälisille markkinoille. Olvi on edelleen jumissa Valko-Venäjän tytäryhtiössään, mutta sen perustoiminta on kunnossa ja tase vahva.

Millainen osinkokevät on tulossa?

Ålandsbanken odottaa pörssin HEX-25 yhtiöiltä keskimäärin 4,8 prosentin osinkotuottoa. Keskolta osakestrategi odottaa kuuden prosentin tuottoa.

Tuottotasot ovat suhteellisen korkealla yhtiöiden pörssiarvoihin nähden. Eri omaisuuslajien tuotot viime vuodelta ovat olleet positiivisia – kaikkien muiden paitsi suomalaisten osakkeiden osalta.

Vuonna 2023 Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen indeksi laski 2,3 prosenttia.