MT:n tiedot: Suomen esitys ennallistamisasetuksen toimeenpanosta saattaa siirtyä

MT:n tietojen mukaan Suomen alustava esitys EU:n ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta on siirtymässä. Hallitus on nappaamassa esityksen valmistelun eduskunnalta itselleen ja ympäristöministeriölle.

EU:n ajaman ennallistamisen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja parantaa luonnon tilaa niin suojelualueilla kuin niiden ulkopuolella. Asetus iskee muita maita tiukemmin Suomeen, koska meillä on ennallistamiseen sopivia kohteita enemmän kuin muualla.

Suomi äänesti aikanaan ennallistamisasetusta vastaan sen kustannusten vuoksi. Se ei estänyt asetuksen läpimenoa. Parhaillaan on käynnissä ennallistamisasetuksen kansallisten toteutusten suunnittelu.

EU:n komissio odottaa kansallisten ennallistamissuunnitelmien luonnoksia syyskuun alkuun mennessä. MT:n tietojen mukaan Suomi ja monet muut maat ovat lipsumassa tuosta aikataulusta.

Ilmeisesti niin on käymässä myös Ruotsin ja Viron vastaaville esityksille.

Suomessa noin puolet luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Ennallistamisen kohteita ovat esimerkiksi niityt, suot, kosteikot, vesistöt, metsät, maatalousympäristöt ja pölyttäjät.

”Ennallistamisen kustannukset Suomelle ovat jättimäiset. Ne voivat aluksi olla jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa. Minulla on suuri huoli, ovatko kaikki päättäjät ymmärtäneet tätä asiaa”, toteaa kansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen.

Viljanen on huolissaan myös siitä, että ennallistamissuunnitelman valmistelu on jäämässä eduskunnan sijaan valtioneuvostolle ja etenkin ympäristöministeriölle. Siihen liittyy luonnonsuojelulain muutos, jota hallitus ajaa parhaillaan läpi eduskunnan juhannusruuhkassa.

”Metsänomistajien näkökulmasta hallitus on vienyt montaa asiaa hyvään suuntaan. Nyt se on tuhoamassa perintönsä”, näkee Viljanen.

Ennallistaminen pyrkii parantamaan myös pölyttäjien elinehtoja. Kuva: Jarno Mela

EU:n ennallistamisasetus koskee niin valtion kuin yksityisiä maita. Se ei silti tuo yksityisille maanomistajille suoria velvoitteita. Valtion on kuitenkin löydettävä keinot ja kannusteet, joilla tavoitteet saavutetaan.

Maanomistajien pelko on, että suurista pinta-aloista johtuen ennallistamispaine leviää väistämättä myös yksityismaille. Pahimmillaan se johtaa metsäkuvioiden harmaaseen suojeluun.

EU:n asettamat ennallistamisaikataulut ovat tiukkoja ja pinta-alat suuria. Laskenta- ja tulkintatavoista riippumatta kyse on vähimmilläänkin miljoonista hehtaareista Suomessa.

Luontotyyppien ennallistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi suo-ojien tukkimista tai patojen poistamista virtavesistä.

Vuoteen 2040 mennessä ennallistamiskohteista on ennallistettava 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.

Komission ensimmäisten arvioiden mukaan asetuksen toimeenpanon kustannukset Suomelle olivat noin 930 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsän ennallistamisessa voidaan lisätä lahopuun määrää. Kuva: Kari Salonen

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta korosti lausunnossaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden huomioimista ennallistamisessa.

Valiokunnan mukaan ennallistaminen on toteutettava niin, etteivät muut yhteiskunnan tarpeet, kuten ruokaturva, huoltovarmuus ja maaseudun elinkeinojen toimeentulo heikenny.

Myös komissio on painottanut, ettei ennallistaminen tarkoita kaiken taloudellisen toiminnan lopettamista ennallistamisen kohteena olevalla alueella.