”Suomen ei kannata olla mallioppilas” – MTK:n Tiirola: Puukauppa voi tyrehtyä riskialueilla ilman tarkkoja ennallistamissääntöjä
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja ihmettelee, miksei ympäristöministeriö kuule metsänomistajia.Tilaajalle
”Jos ennallistamisasetus toteutetaan pahimman skenaarion mukaan, vaarassa on yli 20 000 ihmisen työpaikat”, varoittaa Mikko Tiirola. Haastattelijana Mia Jouslehto. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kehottaa valtiota olemaan tarkkana valmistellessaan ennallistamissuunnitelmaa. Suunnitelma on jätettävä EU:n komissiolle syyskuun alkuun mennessä.
Suomen kompastuskiveksi näyttävät hänen mukaansa muodostuvan vuonna 1998 päätetyt Natura 2000 -valinnat. Ympäristöministeriö laati niiden tulkintaohjeet vasta myöhemmin perustelemaan jo tehdyt valinnat, jolloin luontotyyppien määritelmistä tuli väljiä.
”Nyt väljyys muodostuu ongelmaksi. Meitä pelottaa se, että määritelmät alkaisivat ennallistamissuunnitelman myötä vaikuttaa puumarkkinoilla”, Tiirola sanoo MT Liven haastattelussa.
”Jos suunnitelmassa ei täsmennetä edellytettyä lahopuun määrää tai määritellä sitä, kuinka pitkään metsän on täytynyt olla koskematon ennen kuin se todetaan luonnonmetsäksi, kolme suurta metsäyhtiötä voi jättää puut ostamatta riskialueilta.”
Jos määrittelyt ja kansallinen ohjelma toteutuisivat epäedullisimmalla tavalla, Tiirolan mukaan voitaisiin välillisesti menettää yli 20 000 ihmisen työpaikat ja kolmen miljardin euron arvonlisä.
”Hallituksen pitäisi nyt olla jämerä.”
Tiirolaa huolestuttaa se, että ennallistamisasetuksen toteuttamissuunnitelmaa on valmisteltu hiljaisuudessa ympäristöministeriön vastuulla, osin maa- ja metsätalousministeriön avustamana. Muita ei ole asiassa kuultu.
”Metsänomistajia edustavalla MTK:lla saati luonnonsuojelujärjestöillä ei ole ollut mahdollisuutta osallistua valmisteluun.”
Tiirola muistuttaa, että lainsäädännön arviointineuvosto ja Luonnonvarakeskus kritisoivat keväällä, että ennallistamisen talousvaikutukset on otettu valmistelussa huonosti huomioon.
”On tärkeää, tulkitseeko Suomi ennallistamisasetuksen vaatimukset kansallisen edun mukaan. Hallituksenkaan linja ei ole vielä tiedossa. Hallituksen pitäisi nyt olla jämerä, sillä linjaukset ovat merkittäviä niin metsänomistajille kuin kansalliselle taloudelle.”
Tiirolan mielestä Suomen ei kannattaisi olla mallioppilas ennallistamissuunnitelman kanssa.
”Veikkaan, että moni jäsenmaa toimittaa suunnitelmansa myöhässä.”
Tiirolan mukaan kilpailukykyasiat ovat viime aikoina korostuneet EU:ssa, joten talousnäkökulmalla on entistä enemmän merkitystä.
”Ennallistamisen vuosibudjetti Suomen osalta voi nousta jopa 930 miljoonaan euroon. Se on aika paljon verrattuna siihen, että Suomen pitäisi säästää kymmenen miljardia.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
