Suomi on MT:n tietojen mukaan tekemässä merkittävän linjauksen, kun luontotyyppejä lähdetään ennallistamaan EU:n kiistellyn asetuksen mukaan.
Aktiivisessa ruuantuotannossa olevia turvepeltoja ei olla vettämässä, vaikka periaatteessa asetuksen tavoitteet sitä edellyttävät.
Suomi ei ilmeisesti aio vettää ruuantuotannossa olevia turvepeltoja, vaikka periaatteessa ennallistamisasetus sitä edellyttää.
Lopullista päätöstä asiasta ei ole tehty. Tiettävästi tämänsuuntainen kirjaus – tai kirjaamatta jättäminen – on kuitenkin tulossa valmisteilla olevaan kansalliseen ennallistamisohjelmaan.
Aktiivisen maatalousmaan ennallistaminen on se, mikä Suomessa aiheuttaa suuret kustannukset ja jota kiivaasti vastustetaan.
”Ilmeisesti hallitus aikoo ottaa riskin, että EU-komissio puuttuu asiaan ja yrittää siinä vaiheessa sitten neuvotella joustoja”, vettämissuunnitelmista perillä oleva MT:n lähde arvioi.
Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön työstämän kansallisen ohjelman pitäisi lähteä lausuntokierrokselle vielä ennen kesää. Valmis EU-komissiolle toimitettavan paperin pitäisi olla elokuuhun mennessä.
EU-asetuksen mukaan puolet Suomen turvepeltojen kokonaispinta-alasta tulisi vettää vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on haastava, jos kansallisesta ohjelmasta jätetään aktiivisessa ruuantuotannossa olevat pellot kokonaan pois.
Ennallistamisasetus huolestuttaa myös suomalaista metsätaloutta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hakkuukertymä voi ennallistamisen seurauksena vähentyä jopa 8–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Ennallistaminen voi pienentää metsien hakkuukertymää jopa 8–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Suomi ei ole ongelmineen yksin. Korkeat kustannukset ja se, ettei EU:lta ole luvassa lisärahaa, hiertää kaikissa jäsenmaissa, joissa ennallistamisvelvoite on merkittävä.
Esimerkiksi Ruotsissa on arvioitu, että asetuksen mukaisen ennallistamisen kustannukset nousevat lähes kahteen miljardiin euroon. Suomelle koituva lasku on todennäköisesti huomattavasti suurempi.
Saksassa maan ympäristöministeriö ilmoitti hiljattain 1,75 miljardin tukiohjelmasta, jonka tavoitteena on vettää maatalouskäyttöön kuivattuja kosteikkoja niin, että niitä voidaan myös jatkossa hyödyntää maa- ja metsätaloudessa.
Saksalaiset viljelijät ja heidän edunvalvojansa suhtautuvat ennallistamiseen kuitenkin hyvin varauksellisesti. Pelkona on, että uutta EU-rahaa ei ole tulossa ja siksi vajetta pyritään kattamaan lohkaisemalla siivuja nykyisistä tuista.
Ennallistamisasetus repii rivejä myös EU-komissiossa. Sekä jäsenmaista että EU-parlamentista tuleva paine rahoitusongelman ratkaisemiseksi on kova
”Kyllä täällä aika moni kysyy, onko meidän syytä laittaa resursseja peltojen vettämiseen, kun samaan aikaan pitäisi löytyä rahaa puolustuksen vahvistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen”, MT:n kokenut komissiolähde muotoilee.
Komission ympäristöpääosastolta on annettu ymmärtää, ettei ennallistamisasetuksen kirjainta lähdetä enää muuttamaan siinä yhteydessä, kun kansallisia ohjelmia arvioidaan.
Ennallistamiskustannusten toivotaan nousevan esille, kun EU:n tulevaa budjettia kasataan.
Metsäasioita jäsenmaan pääkaupungista käsin seuraava virkamieslähde ounastelee, että ”kyse on lähinnä siitä, mikä tulevien soveltamisohjeiden mukaan on sallittua ja mikä ei”.
Ennallistamisasetuksen arvostelijat panevat toivonsa siihen, että suuret nettomaksajat, Saksa etunenässä, nostavat ennallistamisasetuksen haasteet pöydälle siinä vaiheessa, kun vääntö EU:n vuosien 2028–2034 budjetista ja sen rahoittamisesta alkaa.
