Pelko heräsi: ennallistaminen leikkaa maa- ja metsätalouden nykyisiä EU-tukia

Ennallistamistoimenpiteiden EU-rahoitusta ollaan ratkaisemassa keinolla, joka kirvelee maa- ja metsätaloutta.

Käytännössä rahaa nipistetään leikkaamalla nykyisiä maatalouden, maaseudun kehittämisen ja metsien suojelun saamia tukia.

Saksalaiset maatalouden ja metsäomistajien etujärjestöt ovat tehneet tämän johtopäätöksen julkisuuteen vuotaneesta EU-komission sisäisestä asiakirjasta, jossa eritellään ennallistamistoimenpiteiden rahoittamista.

Asiakirjan sisällöstä kertoi ensimmäisenä saksalainen Agrarheute-verkkosivusto.

”Johtopäätös on oikea. Tämä lisää vaikeuskerrointa, kun tulevasta budjetista väännetään”, metsälainsäädäntöä hyvin tunteva MT:n Brysselin diplomaattilähde vahvistaa.

Hänellä ei ole valtuuksia kommentoida nimellään käynnissä olevia neuvotteluita tulevasta rahoituskehyksestä.

Suomessa elettiin pitkään siinä uskossa, että nykyinen EU-komissio muuttaa ennallistamisasetusta ja vaikuttaa näin myös toimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Kuva: Timo Heikkala

EU-komission asiakirjan mukaan ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvittaisiin jäsenmaissa noin 13 miljardia euroa vuosittain.

Tällä hetkellä käytettävissä olisi vain reilut yhdeksän miljardia euroa EU:n ja jäsenvaltioiden varoja, joista iso osa on jo sidottu meneillään oleviin hankkeisiin.

Periaatteessa vuotuinen rahoitusvaje olisi tämän arvion mukaan noin neljä miljardia.

Käytännössä se voi MT:n lähteen mukaan olla huomattavasti suurempi, koska asetuksen edellyttämien uusien toimenpiteiden todellisia kustannuksia ei vielä tiedetä.

Komissio ei edelleenkään ole julkaissut yksityiskohtaista suunnitelmaa siitä, miten ennallistamistoimenpiteet rahoitetaan. Eli vielä on epäselvää, miten paljon vuosien 2028-2034 rahoituskehykseen on jyvitetty ennallistamiseuroja.

Sisäinen asiakirja viittaa saksalaisten edunvalvojien mielestä siihen, että tarvittavat rahat otetaan nykyisistä tuista.

Suomen metsissä, soilla ja pelloilla tehdään koko ajan ennallistamistyötä. Kuva: Kai Tirkkonen

Eli laskun maksavat loppupeleissä viljelijät ja metsänomistajat itse, jos kansalliset hallitukset eivät kompensoi syntyvää vajetta.

”Rahoitusvajetta ei saa paikata maatalouden ja metsätalouden hyväksi todettujen tukivälineiden kustannuksella”, Saksan perhetilojen ja perhemetsänomistajien etujärjestön puheenjohtaja Max von Elverfeldt korostaa Agrarheute-sivustolla.

Saksan metsänomistajien etuja valvovan AGDW:n puheenjohtaja Andreas Bitter on samoilla linjoilla.

Järjestöjen mielestä ennallistamisasetuksen toimeenpano pitäisi keskeyttää, jotta rahoituskysymys ja asetuksen muut puutteet voidaan korjata.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz (oik.) pani arvovaltansa peliin, jotta Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio lykkää metsäkatoasetuksen toimeenpanoa. Seuraava riita kytee ennallistamisasetuksesta. Kuva: Dati Bendo

Keskeyttämistä on vaatinut muiden muassa EU-parlamentin suurimman ryhmän, keskustaoikeistolaisen EPP:n saksalaisedustaja Christine Schneider. Hän on ollut ennallistamisasetuksen valmistelussa EPP:n pääneuvottelija.

Schneider perustelee ”kellojen pysäyttämistä” sillä, että EU-komissio on itse rikkonut lain kirjainta, kun se ei ole toimittanut suunnitelmaa toimenpiteiden rahoittamisesta.

Pelkästään Saksassa on laskettu, että ennallistamistoimenpiteet aiheuttavat maa- ja metsätaloudelle lähes neljän miljardin euron vuotuiset kustannukset.

Suomessa kustannustaakka voi nousta jopa miljardiin euroon.

MT:n Brysselin lähteiden mukaan varsinaisen asetuksen kirjainta ei enää muuteta, mutta Saksa voi suurimpana nettomaksajana nostaa ennallistamisongelman pöydälle, kun tulevasta budjetista kevään ja kesän aikana väännetään.