• Ruotsi käyttää ennallistamiseen 20 miljardia kruunua – metsien suojelun kulut kaksinkertaistuvat

    Ruotsissa ennallistamisen keskeinen ongelma on ollut, minkä ajankohdan luonnon tilaan ennallistamistavoitteita verrataan.
    Tilaajalle
    Metsäympäristöjen ennallistaminen ja suojelu tulevat alkuvaiheessa maksamaan paljon.
    Metsäympäristöjen ennallistaminen ja suojelu tulevat alkuvaiheessa maksamaan paljon. Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Metsäpolitiikka
    9.3.202610:31
    Anniina Jokinen

    EU:n ennallistamisasetus maksaa Ruotsille 20 miljardia kruunua eli noin 1,9 miljardia euroa, uutisoi ATL.

    Eniten rahaa uppoaa maatalousympäristöjen ja kosteikkojen ennallistamiseen, kumpaiseenkin 5,4 miljardia kruunua. Metsäympäristöjen ennallistamiseen kuluu 4,8 miljardia. Pölyttäjien elinympäristöjen ennallistamiseen käytetään 3,2 miljardia kruunua ja vesistöihin 2,7 miljardia.

    Maatalouden ennallistamiskulut nousevat 40 prosenttia nykyisestä, mutta metsäluonnon ennallistamiseen tarvitaan tuplasti nykyistä enemmän rahaa.

    ”Maataloudessa kyse on pitkälti jatkuvista toimista, mutta metsässä meidän pitää suojella jäljellä olevia arvokkaista elinympäristöjä, jotka eivät vielä ole suojelun piirissä. Siksi metsässä alkuvaiheen kustannukset ovat suuret”, sanoo Ruotsin luonnonsuojeluviraston luonto- ja riistaosaston johtaja Fredrik Hannerz.

    Ruotsissa ennallistamisen keskeinen ongelma on ollut, minkä ajankohdan luonnon tilaan ennallistamistavoitteita verrataan. EU:n vähimmäisvaatimus on, että ennallistettavia pinta-aloja verrataan vuoteen 1992, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi hyväksyttiin. Vuoden 1992 jälkeen liittyneet valtiot voivat verrata tavoitteita myös liittymisvuotensa tilanteeseen.

    Ruotsi liittyi EU:hun Suomen tavoin vuonna 1995, joten Ruotsissa vertailukohtana käytetään vuoden 1995 ympäristön tilaa.

    On arvioitu, että luonnon ennallistamisen tarve olisi minimivaatimuksia suurempia. Samalla kuitenkin kustannukset olisivat kasvaneet.

    Lisää aiheesta
    • Yritykset ovat vasta heräilemässä ennallistamishakkeiden rahoittamiseen.

      Metsä | Valtion rahoitus ei riitä ennallistamiseen ‒ yksityinen raha ratkaisee

      Tilaajalle
    • Ennallistamistoimet kohdistetaan sinne, missä niiden vaikutukset ovat suurimmat.

      Metsänhoito | Metsähallitus tukkii vanhoja suo-ojia vauhdilla

    • Lahopuut ja katkaisemalla tehdyt tekopökkelöt auttavat monipuolistamaan talousmetsien lajistoa.

      Ympäristö | Finsilva teki yli 90 000 tekopökkelöä – näin luonnonhoidosta tuli osa kannattavaa metsätaloutta

    Artikkelin aiheet
    Ruotsi
    ennallistaminen
    ympäristönsuojelu
    metsät
    EU-ennallistamisasetus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Marjat ja sienet | Miksi puolukka kukkii runsaasti, vaikka on kohta lokakuu?

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin