
EU:n ennallistamisasetus maksaa Ruotsille 20 miljardia kruunua eli noin 1,9 miljardia euroa, uutisoi ATL.
Eniten rahaa uppoaa maatalousympäristöjen ja kosteikkojen ennallistamiseen, kumpaiseenkin 5,4 miljardia kruunua. Metsäympäristöjen ennallistamiseen kuluu 4,8 miljardia. Pölyttäjien elinympäristöjen ennallistamiseen käytetään 3,2 miljardia kruunua ja vesistöihin 2,7 miljardia.
Maatalouden ennallistamiskulut nousevat 40 prosenttia nykyisestä, mutta metsäluonnon ennallistamiseen tarvitaan tuplasti nykyistä enemmän rahaa.
”Maataloudessa kyse on pitkälti jatkuvista toimista, mutta metsässä meidän pitää suojella jäljellä olevia arvokkaista elinympäristöjä, jotka eivät vielä ole suojelun piirissä. Siksi metsässä alkuvaiheen kustannukset ovat suuret”, sanoo Ruotsin luonnonsuojeluviraston luonto- ja riistaosaston johtaja Fredrik Hannerz.
Ruotsissa ennallistamisen keskeinen ongelma on ollut, minkä ajankohdan luonnon tilaan ennallistamistavoitteita verrataan. EU:n vähimmäisvaatimus on, että ennallistettavia pinta-aloja verrataan vuoteen 1992, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi hyväksyttiin. Vuoden 1992 jälkeen liittyneet valtiot voivat verrata tavoitteita myös liittymisvuotensa tilanteeseen.
Ruotsi liittyi EU:hun Suomen tavoin vuonna 1995, joten Ruotsissa vertailukohtana käytetään vuoden 1995 ympäristön tilaa.
On arvioitu, että luonnon ennallistamisen tarve olisi minimivaatimuksia suurempia. Samalla kuitenkin kustannukset olisivat kasvaneet.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
