Esa Härmälä esitteli metsäteesinsä Helsingissä tiistaina. Kuva: Jaana Kankaanpää
Esa Härmälä: ”Kansallinen etu vaatii metsäteollisuuden edellytysten turvaamista”
”Hiililaskelmat ovat liian epämääräisiä, joten niihin liittyvistä sitoumuksista pitää irtautua.”Tilaajalle
Metsistä lähtevän arvoketjun supistumisella olisi dramaattiset vaikutukset suomalaisten elämään, varoittaa Esa Härmälä. Kuva: Jaana KankaanpääNykyisten hakkuumäärien rajoittamiseen ei ole tarvetta edes ilmastosyistä. Sen sijaan metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on elintärkeätä Suomelle, sanoo pitkän uran maa- ja metsätalouden johtotehtävissä tehnyt Esa Härmälä.
”Olen äärimmäisen huolestunut metsäkeskustelusta. Siinä on elementtejä, joilla halutaan heikennetään kansantalouden keskeisintä sektoria”, toteaa Härmälä.
Härmälä ihmettelee ajatusta, jonka mukaan metsien suojelu ja käyttö olisivat toistensa vastakohta. Hänen mukaansa niin ajattelevat eivät ymmärrä metsien ja Suomen historiaa.
”Maa, joka on näin riippuvainen metsistään, ei lähde vaurioittamaan olemassaolonsa perustaa”, Härmälä kirjoittaa tuoreessa raportissaan.
”Metsistä näin riippuvainen maa ei lähde vaurioittamaan olemassaolonsa perustaa.”
Härmälän mukaan metsätalouden ja -teollisuuden toiminta Suomessa on maailman mittapuulla hyvin ympäristöystävällistä. Muut maat voivat olla jopa kateellisia, että Suomen hyvinvointi pohjaa uusiutuvan raaka-aineen jalostamiseen.
”Metsä on kakku, jota taitavasti toimien voi syödä ja säästää samanaikaisesti. Muualla meitä siitä kadehditaan. Vain me itse näemme siinä ongelman.”
”Vaatimus hakkuiden rajoittamisesta poliittisilla päätöksillä on vastuuton, eikä sille ole kestäviä tieteellisiä perusteita. Siihen ei ole perusteita niin kauan kun puuston poistuma ei pysyvästi ylitä puuston vuotuista kasvua”, Härmälä sanoo.
Hakkuiden rajoittamisen sijaan Suomen on tähdättävä siihen, että se tarjoaa maailman parhaat olosuhteet teollisuuden laajentumiselle ja uusien tuotteiden vaatimille investoinneille.
”Jokaisen teollisuudenalan menestys perustuu kasvun logiikkaan. Vaihtoehto sille on kuihtuminen”, Härmälä muistuttaa.
Taloudellinen taantuminen on varmin tae sille, että myös ympäristötavoitteet jäävät toteutumatta. Esimakua tästä antaa useiden EU:n jäsenmaiden vaatimukset päästökaupan helpottamiseksi.
Puuta on metsistä korjattu selvästi niiden kasvua vähemmän. Kuva: Kalle KarttunenMetsäteollisuuden osalta erityisen tärkeää on selluteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen. Paljon kaivatut uudet tuotteet perustuvat pääosin selluprosessille.
Toinen tärkeä tavoite on puurakentamisen edistäminen. Puusta rakentamista tulee Suomessa ja koko EU:ssa edistää kaavoituksella ja rakentamissäädöksillä.
”Nykyisiä hiililaskelmia ei tule käyttää taloudellisten sitoumusten pohjana.”
Härmälä ottaa terävästi kantaa myös metsien hiilinieluihin. Hänen mukaansa erilaisten laskelmien perusteella ei voi tehdä tieteellisesti kestävää johtopäätöstä, ovatko Suomen metsät kokonaisuudessaan nielu vai päästölähde.
”Tutkimusta maaperän päästöistä tulee nopeasti lisätä. EU-maiden laskelmat pitää saada paremmin vertailukelpoisiksi, vaikka se veisi aikaa.”
”Nykyisiä laskelmia ei tule käyttää taloudellisten sitoumusten pohjana, koska ne ovat liian epävarmoja, ja jo tehdyistä sitoumuksista tulee irrottautua. Nähtäväksi jää minkälainen vahinko epävarmojen laskelmien toimittamisesta EU:lle ja YK:lle on Suomelle jo aiheutunut”, Härmälä toteaa.
Esa Härmälä vieraili MT Live -lähetyksessä maanantaina. Haastattelun jälkeen mediatoimittaja Aatu Jaakkola esitteli kuvattua materiaalia. Kuva: Jaana KankaanpääMetsien myönteisten ilmastovaikutusten turvaamiseksi tärkeintä on trooppisen metsäkadon pysäyttäminen. Se edellyttää muun muassa maatalouden tehostamista olemassa olevilla pelloilla niin, ettei uutta peltoa kannata raivata.
Samalla trooppisen metsätalouden kannattavuutta pitää parantaa, jotta se pystyy kilpailemaan maan vaihtoehtoisten käyttömuotojen kanssa.
Härmälän raportti ottaa kantaa myös turvemaiden ja turpeen käyttöön. Kuva: Johannes TervoMetsäasioissa paljon on kiinni EU:sta. Välittömin uhka metsäalan tulevaisuudelle on EU:n ennallistamisasetus, joka uhkaa kaventaa metsätalouden resurssipohjaa rajusti.
Härmälän mukaan Suomen on varmistettava, että ennallistamisella ei rajoiteta metsätalouden ja -teollisuuden kehitysmahdollisuuksia. Tässä asiassa Suomen ja Ruotsin ero ennallistamisen toimeenpanoon valmistautumisessa on häkellyttävä.
”Ruotsin keskeinen linjaus on ruotsalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaaminen ja asetuksen joustomahdollisuuksien maksimaalinen hyväksikäyttö. Ruotsi on myös ilmoittanut ennallistamisen kohteeksi dramaattisesti pienempiä alueita kuin Suomi”, Härmälä ihmettelee.
”Turpeen käyttö teollisuudessa ja maataloudessa tulee turvata.”
Suomen tulee myös nopeasti luoda turvemaapolitiikka. Sen pitää turvata maa- ja metsätalouden harjoittamismahdollisuudet turvemailla. Samalla pitää turvata turpeen materiaalikäyttö teollisuudessa ja maataloudessa.
Härmälä toivoo, että puolueet hyödyntävät raporttia eduskuntavaaliohjelmissaan. Metsämiesten Säätiö on tukenut raportin laatimista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
