Jäähän voi muodostua keväällä suuriakin aukkoja. Kuvassa kairan reikä on suurentunut, kun jää on alkanut sulamaan auringon lämmityksen ja jäällä olleen lumen sulamisvesien valumisen vaikutuksesta. Kuva: Eija Vallinheimo
Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena – kevätjäät voivat yllättää arvaamattomasti
Vaikka jään kokonaispaksuus on vielä hyvä, jäiden kantavuus ei ole enää keskitalvea vastaavaa. Jääpeite voi paikoin olla arvaamattoman ohut.
Keväällä auringon säteilyn lisääntyessä jäät alkavat haurastua ja sulaa. Kuva: Eija VallinheimoSuomen ympäristökeskuksen jäätilanneraportin mukaan jääpeitteet ovat alkaneet ohentua pääosin Oulun alapuolella. Koillis-Suomessa jäänpaksuudet ovat kasvaneet hieman edellisen mittauskerran jälkeen. Lapissa jäänpaksuudet eivät ole juurikaan muuttuneet.
Tampereen Näsijärvellä jäänpaksuus on ohentunut kymmenisen senttiä vuoden paksuimmasta arvosta. Pielisellä ja Enontekiön Ounasjärvellä ohenemista on tapahtunut muutaman sentin verran. Saimaalla Lauritsalan mittauspisteellä jää on menettänyt jopa noin parikymmentä senttiä talven paksuimmasta arvosta.
Jäänpaksuus eri mittauspisteillä tällä hetkellä hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa vuodenaikaan nähden.
Syke muistuttaa, että vaikka monin paikoin jään paksuus on vielä hyvä, sen kantavuus ei enää ole keskitalven veroista.
Jääpeite voi olla arvaamattoman haurasta tutuillakin vesistöillä, erityisesti virtavesissä ja kapeikoissa, sekä vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä.
Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (5–10 cm teräsjäätä) omalla jalankulkureitillä. Kevään koittaessa ja auringonsäteilyn lisääntyessä jään paksuus ei enää kerro sen kantavuudesta, vaan jää haurastuu, ja tämän takia paksultakin tuntuva jää voi olla petollisen heikkoa.
”Jään heikkeneminen voimistuu sen jälkeen, kun lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään pinta imee auringonsäteitä ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta. Keväällä ei ole varmaa tapaa sanoa, missä jää kantaa ja missä ei”, muistuttaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.
Mukana oleva jäänaskalit voivat pelastaa hengen, jos tipahtaa jäihin. Kuva: Kari SalonenSUH muistuttaa, että jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa jotakin, jolla voi koettaa jään kantavuutta. Vesitiiviiksi pakattuun reppuun on hyvä lisätä vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 87 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen.
- Osaston luetuimmat
