Saimaan jäätilanteessa suuret paikalliset erot – aikainen lumipeite ohuen jääkerroksen päällä aiheutti ongelmat

Luminen ja pitkiä pakkasjaksoja sisältänyt alkutalvi on vaikuttanut jäiden muodostumiseen Saimaalla vaihtelevasti. Suomen Ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämän seurantatilaston mukaan jään paksuudessa ei virallisilla mittauspaikoilla ole havaittavissa merkittävää eroa mittaushistorian keskiarvoon nähden.

Aikaisin tullut pysyvä lumipeite satoi useissa vesistöissä ohuen jääkerroksen päälle, jonka johdosta kovatkaan pakkaset eivät ole merkittävästi vahvistaneet teräsjään paksuutta. Epävakaaseen jäätilanteeseen vaikuttaa myös vesistöjen muuttuneet virtaukset. Syynä tähän on sateisen syksyn jälkeen useita kymmeniä senttimetrejä normaalitason yläpuolella oleva vedenpinnan taso.

Heinä–lokakuun toteutunut sadekertymä oli noin 150 millimetriä tavanomaista suurempi ja esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus oli marraskuun ja tammikuun välisellä ajanjaksolla noin 40 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella.

Jäätilanteen alueellinen vaihtelu on merkittävää, ja etenkin ammattikalastajien arkeen jäätilanne on vaikuttanut huomattavasti.

Lappeenrantalainen Paavo Törrönen kalastaa ammatikseen Suur-Saimaan alueella, jonka jäätilannetta hän kuvailee hyväksi.

”Ensimmäisen kerran verkkoja päästiin laskemaan jäältä itsenäisyyspäivänä 6.12. ja muikkunuotan veto aloitettiin uudenvuodenpäivänä 1.1.”, Törrönen kertaa alkutalven tilannetta.

Tämänhetkiseksi jään paksuudeksi Törrönen arvelee noin 30 senttimetriä, joskin vaihtelua voi olla pienenkin alueen sisällä merkittävästi.

”Jäälle päästiin ennätysaikaisin ja toistaiseksi saatu saalis on ollut kohtuullinen. Tänä talvena haastetta ovat luoneet pääasiassa kovat pakkaset sekä tuuliset päivät”, Törrönen jatkaa.

Törrösen pyytämä kala menee jatkojalostukseen Savonlinnan Kerimäellä sijaitsevalle Kerimäen Kalatalo Oy:lle, jonka osakas hän on. Kaikelle pyydettävälle kalalle on varma markkina, joten toiveissa on kalanpyynnin kannalta suotuisia säitä.

Talviverkkojen kalasaalis on kovan fyysisen työn lopputulos. Kuva: Hanna Koikkalainen

Heinäveteläinen Tuomo Pakarinen ei ole päässyt nauttimaan lainkaan hyvistä jääolosuhteista tänä talvena. Pakarinen kalastaa pääosin Kermajärven ja Suvasveden alueilla, jossa jääolosuhteet kalastamiselle ovat erittäin haastavat.

”Joulukuun alussa jään päälle satoi lumikerros, jonka paksuus on alkutalven aikana kasvanut. Ohuen, paikoin vain 10–15 senttimetrin paksuisen teräsjään päällä saattaa olla jopa 30 senttimetriä vedensekaista sohjolunta”, Pakarinen kertoo olosuhteista.

Haastavissa olosuhteissa jäälle joudutaan ajamaan ennakkoon moottorikelkalla urat, joiden jäädyttyä on mahdollista viedä pyyntialueelle kalalaatikoita ja verkkoja.

”Jos kalaa aikoo saada, tulisi verkkoja olla pyynnissä ainakin 50–100 kappaletta, mutta tällaisissa olosuhteissa tuohon määrään pääseminen on erittäin vaikeaa”, Pakarinen avaa ammattikalastuksen mittakaavaa.