Jussi Pirskanen kalastaa talvella Kallavedellä. Kuva: Markku Vuorikari
Voisiko muhkea jouluhauki olla joulupöydän uusvanha perinneherkku?
Kalalla on perinteisesti ollut joulun ruokapöydässä näkyvä paikka. Jouluhauki kuuluu silti nykyisin enää harvojen juhlapöytään.Tilaajalle
Jouluhauki on kuulunut perinteisesti ainakin saariston joulupöytään. Kuva: Jaana KankaanpääEtenkin saaristossa ja ruotsinkielisellä rannikkoseudulla tuore kala, tyypillisimmin hauki, on kuulunut olennaisena osana joulupöytään. Hauen valinta joulukalaksi johtunee siitä, että se kokonaisena pöytään nostettuna hauki antaa samanlaisen juhlavan olon kuin pullea kinkku tai potra kalkkuna. Isosta hauesta riittää syötävää suurellekin suvulle.
Hauki on kuulunut myös presidenttiparien jouluun, sillä kalastajilla on ollut tapana lahjoittaa myös tasavallan presidentille jouluhauki. Presidentin kanslian mukaan korppoolaiset luovuttivat ensimmäisen jouluhauen kuninkaalle jo 1700-luvulla. Perinteeseen palattiin 200 vuoden tauon jälkeen presidentti Koiviston aikana. Aivan katkeamattomana haukiperinne ei ole säilynyt, sillä esimerkiksi vuonna 2021 jäätilanne ei sallinut aidon jouluhauen pyydystämistä vaan kalan paikan täytti keraaminen hauki.
Mikäli kaupan tiskiltä tai paikallisen kalastajan tarjonnasta ei jouluhaukea löydy, hauen kalastaminen ei omin avuinkaan ole mahdottoman monimutkaista.
Järvien jäätymisen takia jouluhaukea ei enää saa hankittua tuulastamalla, mutta talvikalastus verkoilla onnistuu pienen harjoittelun jälkeen aloittelijaltakin. Välineistöksi riittää avannon tekovälineet, verkko, uittolaite, uittonaru ja uppoava verkkonaru.
Talviverkkojen lasku alkaa avannon teolla. Sopiva avannon koko on noin puoli metriä. Aikaisemmin vetonaru uitettiin jääkannen alle käyttäen pitkää riukua, mutta nykyisin tarjolla on erilaisia uittolaitteita. Vanhakin konsti toimii kuitenkin yhä.
Kun vetonaru on uitettu onnistuneesti kahden avannon väliin tavalla tai toisella, liukuu verkko sen avulla jään alle vaivatta. Kalakaveri on hyvä olla paitsi turvallisuuden takia, myös auttamassa verkon vetämisessä. Tämän jälkeen verkon molempiin päihin laitetaan uppoavaa verkkonarua, jotta verkon alapaula saadaan laskettua pohjaan. Narun päät kiinnitetään esimerkiksi seipäisiin.
Kalastusta koskevien määräysten mukaan kaikki yli 40 senttimetriä kookkaammat avannot on muistettava merkitä vähintään 1,2 metriä korkealla merkkisalolla, joka ei saa olla väriltään valkoinen. Merkin korkeus lasketaan jään pinnasta. Merkkisalkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä heijastin. Käytännössä aurauskeppi on toimiva merkkiväline.
Talviverkkojen kokemisväli riippuu siitä, miten kalaa liikkuu. Kun verkot on koettu, saaliina on toivottavasti muhkea jouluhauki.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
