

Kalastusvälineet ja kertakäyttöiset muovit ovat suurimpia merten muoviroskan lähteitä Euroopassa. Kalastusala valmistautuu uuteen sääntelyyn, joka vaatii kalastusvälineiden valmistajia ja maahantuojia järjestämään muovia sisältävien kalastuslaitteiden keräyksen. Siirtymäaikaa on vuoden 2024 loppuun saakka.
Oulun yliopiston tutkijat tekivät alkukesästä Perämeren kalasatamille kyselyn, jonka perusteella verkkojen erilliskeräystä ei alueella vielä tehdä. Lisäksi kalastajat ja satamat tiesivät sääntelyn muuttumisesta vasta vähän. Kyselyyn vastasi 12 satamaa.
Vastuun laajeneminen perustuu EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin eli SUP-direktiiviin. Alkuperäinen EU-direktiivi koskee merikalastusta. Suomen lainsäädännössä on päätetty ulottaa laajennettu tuottajavastuu kattamaan myös sisävedet.
”Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat joutuvat pystyttämään käytöstä poistettaville kalastusvälineille keräysjärjestelmän. Kuluttajat ovat Suomessa palauttaneet tyhjiä pulloja vuosikymmenien ajan ja elektroniikkajätettäkin yli kymmenen vuotta. Nyt meidän pitää toimia samoin kalastusverkkojen kanssa, kun ne ovat tehneet tehtävänsä”, tutkijatohtori Jenni Ylä-Mella Oulun yliopistosta toteaa.
”Jotta kalastuksen vaikutuksia merten muoviongelmaan voitaisiin vähentää, elinkaarensa loppua lähestyvät kalastusvälineet tulisi poistaa käytöstä ja kierrättää asianmukaisesti, ennen kuin ne rikkoutuvat ja jäävät haamuverkoiksi merelle”, Ylä-Mella sanoo.
Oulun yliopisto on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa selvitetään, mitä kerättäville verkoille olisi tehtävissä ja miten niiden materiaalit ovat kierrätettävissä ja hyödynnettävissä paremmin.
Käytöstä poistettujen kalastusvälineiden keräysjärjestelmän pystyttäminen on kuitenkin haastava tehtävä, varsinkin pohjoisen alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja asukkaita harvassa.
Lopullista jätteiden keräystapaa ei ole vielä päätetty.

Kalatalouden keskusliitto pitää direktiivin soveltamisesitystä kalastusvälineiden aiheuttamaan muoviroskaan nähden selkeästi ylimitoitettuna ja turhia kustannuksia aiheuttavana.
"Kalliista ja laadukkaista pyydyksistä on Suomen olosuhteissa jo nyt tarkoituksenmukaista pitää hyvää huolta, kierrättää ja korjata rikkoutuneet pyydykset mahdollisuuksien mukaan”, toiminnanjohtaja Vesa Karttunen toteaa.
Verkkokalastus on tilastojen mukaan vähentynyt Suomessa puoleen 2000-luvulla ja kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena. Verkkojen ja muiden pyydysvälineiden osalta kymmenen painoprosentin keräystavoite on liiton arvioiden mukaan mahdollinen ainakin alkuvuosina, jos käyttämättömiksi jääneitä verkkoja tuodaan kampanjoinnin tuloksena keräyspisteisiin.
Keskusliitto toivoo, että tulevalle tuottajayhteisölle annetaan mahdollisimman suuri vapaus suunnitella ja toteuttaa jätekeräys mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
