Kalastusopas Ari Karppiselle Lohjanjärvi on tuttu tuulastusjärvi. Kuva: Eija Vallinheimo
Video: Muinainen kalastusmuoto tarjoaa elämyksiä myös nykykalastajille
Loppuvuoden pimeys estää monenlaisen harrastamisen, mutta tuulastuksen onnistumiselle loppusyksyn synkkyys ja pimeys ovat ehdottomia edellytyksiä. Tuulastus onnistuu jäiden tuloon saakka.Lohja
Tuulastuksessa pistäjänä toimiva seisoo veneen keulassa ja haravoi matalia rantoja valon avulla. Kuva: Eija Vallinheimo”Loppuvuosi on oikeastaan parasta aikaa tuulastamiselle”, sanoo kymmenen vuotta tuulastusretkiä Lohjanjärvellä vetänyt kalastusopas Ari Karppinen.
Katso videolta kalastusoppaan vinkit tuulastukseen.
”Kylmä vesi tekee kalojen liikkeistä hitaita. Paras keli on silloin, kun veden lämpötila laskee alle kymmenen asteen. Vesien viilentyessä kalat painuvat mielellään matalaan veteen tankkaamaan ravintoa talvea varten. Loppuvuosi on hyvää aikaa etenkin hauen kalastukselle. Kausi jatkuu aina jäiden tuloon saakka.”
Marraskuun synkkä ja sateinen keli ei houkuttele järvelle, mutta veneeseen päästessä huono keli unohtuu nopeasti. Sade ei ole este tuulastukselle toisin kuin kirkas kuutamo tai tuulinen sää.
Ari Karppinen antaa osallistujille aluksi nopean opastuksen tuulastuksen saloihin. Kalaa tähystellään liikuttamalla kirkasta valoa edestakaisin veneen kokassa. Lohjanjärvessä selkeää näkyvyyttä on noin 80 sentin syvyydelle saakka.
”Päätä kannattaa käännellä pöllömäisesti edestakaisin ja olla tarkkana. Kaloja voi olla vaikea erottaa uppopuista tai kaislojen lehdistä. Eron huomaa usein vain evien liikkeestä. Kun hauen näkee, kyllä siinä jokainen ihokarva nousee pystyyn ja jännitys nousee”, Karppinen sanoo.
Sipoossa asuva Janne Rintanen muistelee tuulastaneensa nuorena poikana isänsä ja veljensä kanssa, mutta halusi nyt tulla kokeilemaan sitä ammattilaisen opastamana. Hän oppikin heti uutta, sillä muistikuvien mukaan atrain piti iskeä kovaa vedenpinnan läpi kalaan. Karppinen ei suosittele tyyliä, koska kala ehtii yleensä vilahtaa alta pois ja atrain saattaa osua väärään paikkaan järvenpinnan vääristäessä näkymää.
Janne Rintanen kiitteli kalastusopasta hyvästä paikallistuntemuksesta ja selkeistä ohjeista. Kuva: Eija VallinheimoLivumme Lohjanjärven rantoja pitkin hitaasti välillä huopaillen välillä sähköperämoottorin avulla. Mutta vaikka kukin tiirailee vuorollaan, näemme pohjassa vain muutaman mutapilven, jotka syntyvät pakoon lähtevistä pienistä hauista. Pari kertaa veneen kokassa oleva saa niistä näköhavainnon, mutta ei ehdi lähestyä niitä atraimella. Isoista kaloista ei näy vilaustakaan.
”En muista pitkään aikaan tällaista reissua, että kaloja näkyy ylipäätään näin vähän, yleensä kaloja näkyy melkein heti rannasta irtoamisen jälkeen”, Karppinen huokaa. Hän arvelee kalojen katoamisen johtuvan siitä, että Lohjanjärven lämpötila nousi poikkeuksellisesti useammalla asteella alkusyksyn kylmän jakson loputtua.
Kalastuksen lomassa ehdittiin juoda lämmittävät kahvit ja paistaa makkarat veneeseen sijoitetun grillin avulla. Kuva: Eija VallinheimoJuuri ennen lopettamista käymme katsomassa vielä sataman viereen uponnutta vanhaa ruuhta. Yhtäkkiä valokeilaan osuu ruuhen sisällä lymyilevä noin kilon painoinen hauki. Koko veneen tunnelma sähköistyy, ja Rintanen pääsee kokeilemaan Karppisen oppeja. Atrain laitetaan hiljaa veden alle ja sillä lähestytään haukea, kunnes ollaan noin 20 senttiä kalan päällä. Sen jälkeen atrainta painetaan pohjaa kohden.
Tällä kertaa kalasaalis jää kuitenkin haaveeksi ja kala ehtii livahtaa karkuun ruuhen pohjalankun ja atraimen välistä.
”Ei tämä ole helppo laji”, Karppinen lohduttaa.
Vaikka Ahti ei suonut antejaan, on Rintanen silti tyytyväinen reissuun.
”Olihan tämä elämys ja kyllä tästä kipinä syttyi. Pitänee ostaa lamppuja ja atrain ja kokeilla tätä seuraavan kerran jonain elokuun lämpimänä iltana mökkijärvellä”, koko illan jatkuneesta sateesta läpimärkä Rintanen naurahtaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
