Moni kaivaa kuvetta ja kustantaa punkkirokotteen itse – "Se on hyväosaisten joukko, joka TBE-rokotusta ottaa"

Alkuvuodesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi, että kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien puutiaisaivotulehduksen riskialueiden määrä kasvaa. Näin ollen puutiaisaivotulehdusrokotteen perussarjan saa maksutta yhä useammalla alueella.

Puutiaisaivotulehdus on punkkien pureman välityksellä tarttuva virustauti.

Samaan aikaan THL suosittelee paljon luonnossa liikkuville omakustanteista punkkirokotusta aiempaa useammalla alueella. Näillä alueilla riski puutiaisaivotulehdustartuntaan on kohonnut, muttei yhtä merkittävästi kuin rokotusohjelmaan kuuluvilla alueilla.

Useat yksityiset palveluntarjoajat tarjoavat punkkirokotetta eli TBE-rokotetta omakustanteisesti. Yksi niistä on Rokotenyt, jonka vastuulääkäri Aleksi Tarkkonen kertoo, että punkkirokotteilla on runsaasti menekkiä. Tarkkosen mukaan TBE-rokotteet ovat yksityisellä puolella ylivoimaisesti kysytyimpiä tuotteita influenssarokotteiden ohella.

”Kaikki ottavat TBE-rokotteita enemmän kuin kolme vuotta sitten: miehet ja naiset, vanhukset ja nuoret”, Tarkkonen sanoo.

”Yksityisellä puolella huomaa, että se on hyväosaisten joukko, joka TBE-rokotusta ottaa. Siinä on varmaan se seula, kun rokote maksetaan itse.”

Viisi vuotta toiminnassa ollut Rokotenyt on Tarkkosen mukaan tuplannut liikevaihtonsa joka vuosi.

”Olemme aika uusi yritys, joten on vaikea arvioida, kuinka paljon kasvusta johtuu siitä, että ihmiset ovat yleisesti kiinnostuneempia (rokotuksista) ja kuinka paljon siitä, että yrityksemme markkinointi on onnistunut.”

Terveyspalveluyhtiö Pihlajalinnasta kerrotaan sähköpostitse, että rokotteita otetaan sen Punkkibussissa vuosittain kymmeniä tuhansia. Pihlajalinnan mukaan kiinnostus TBE-rokotteeseen on kasvanut kaikkialla Suomessa, mutta eniten rokotteita otetaan rannikkoalueilla.

Myös terveyskonserni Mehiläisen yleislääketieteen vastuulääkäri Eino Ahtola kertoo TBE-rokotteiden menekin nousseen koko ajan viiden viime vuoden aikana. Ne ovat Ahtolan mukaan Mehiläisessä toiseksi annetuin rokote influenssarokotteen jälkeen.

”Niiden tarve on lisääntynyt koko ajan. Se johtuu varmasti siitä, että punkkien, tautitapausten ja tietoisuuden määrä on kasvanut”, Ahtola sanoo.

Hän huomauttaa, että ihmiset ottavat yleensä rokotussarjan kaikki kolme annosta, mutta tehosteannokset tapaavat unohtua.

Alueellisesti Mehiläisen tiedoissa Oulu, Kuopio, Lappeenranta ja Lohja korostuvat rokotteen ottajien joukossa.

Rokotetta otetaan Ahtolan mukaan omakustanteisesti myös alueilla, jotka eivät ole rokotusohjelman tai -suosituksen piirissä, mutta joiden ympärysalueilla puutiaisaivokuumetta on. Ahtola nostaa yhdeksi esimerkiksi Salon, jota ympäröi useampi mökkipaikkakunta.

”Varmaan salolaiset liikkuvat paljon mökkialueilla, joissa on puutiaisaivokuumetta runsaasti”, Ahtola arvelee.

Yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta huomauttaa, että vaikka punkkeja olisi paljon, kantaa riskialueillakin niistä vain noin 1–4 prosenttia puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta.

”Sitä virusta on hyvin harvassa punkeista. Borrelioosibakteeria voi puolestaan olla vaikka joka kolmannella tai neljännellä punkilla”, Klemola sanoo.

Markkinoilla ei ole vielä borrelioosirokotetta, mutta Klemola arvioi niiden kehityksen olevan hyvin pitkällä useassa maassa, kuten Ranskassa ja Yhdysvalloissa.

”Mutta niiden tuominen markkinoille on vielä pitkän matkan päässä.”

Leudon talven sanotaan olevan punkeille suotuinen ja lumipeitteen tarjoavan niille suojaa. Klemola kertoo suotuisuuden johtuvan siitä, että leuto sää pidentää punkkien aktiivikautta ja suosii isäntäeläimiä, joista punkit veriateriansa saavat.

Puutiainen tarvitsee elinkiertonsa aikana kolme veriateriaa: ensimmäisen kehittyäkseen toukasta nymfiksi, toisen kehittyäkseen aikuiseksi ja kolmannen naaras tarvitsee tuottaakseen munia.

Klemola ei usko alkuvuoden kovien pakkasten ja vähälumisuuden olevan punkeille kummoinen haaste, mutta ne ovat voineet hieman lisätä punkkien talvikuolleisuutta.

”Punkin elinikä on 3–4 vuotta, eli sen kohtalo ei ole riippuvainen yhden talven säästä. Punkin monivaiheisen elinkierron takia punkkimäärän ennustaminen on hankalaa”, Klemola sanoo.

Punkkien talvehtimisolosuhteita oleellisempaa voi Klemolan mukaan olla se, miten isäntäeläimillä eli punkkien veriaterioiden lähteillä on mennyt.

”Esimerkiksi metsä- ja valkohäntäkauriilla, pienillä jyrsijöillä, talvehtimaan jääneillä linnuilla, ketuilla, supikoirilla ynnä muilla on voinut olla tiukempaa pitkän pakkasjakson ja vähälumisuuden kanssa. Voi olla, että punkit saavat huonommalla suhteella veriaterian keväällä, jos isäntäeläimiä on vähemmän”, hän sanoo.