
”Kysyimme yliopistoilta, mitkä olisivat sellaisia hankkeita, jotka auttaisivat Suomea kasvuun, mutta joihin on vaikeaa saada rahoitusta? Yliopistot palasivat, ja katsoimme ehdotuksista parhaat aihiot. Teimme lahjoitukset kuudelle yliopistolle, 900 000 euroa per yliopisto”, Lähi-Tapiola-ryhmän pääjohtaja Sari Heinonen kertoi vakuutus- ja varainhoitoyhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä.
Potin saivat Oulun, Helsingin, Itä-Suomen, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot. Hankkeet ja painotukset olivat kullakin yliopistolla erilaiset. 5,4 miljoonaa euroa jakautuvat yliopistoille hankkeisiin, jotka edistävät talouskasvua monialaisesti.
Pääjohtaja Heinonen kertoo, että Lähi-Tapiolan yhtiöryhmä haluaa vahvistaa yhteiskunnallista rooliaan, sijoittaa kasvuyritysten riskirahoitukseen sekä lahjoittaa yliopistojen ”kasvukipinään”.
Oulun yliopisto käyttää Kasvukipinä-lahjoituksensa innovaatioiden kaupallistamisprosessin kehittämiseen. Turussa vahvistetaan tulevaisuustutkimusta, joka tukee elinkeinoelämän kykyä ennakoida ja tehdä parempia päätöksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Vaasan yliopisto panostaa innovaatiokulttuurin ja toiminnan kasvattamiseen. Helsingin yliopistossa rahoitus mahdollistaa professoreille tutkimuksesta ”sivuhypyn”, jonka aikana he pääsevät edistämään oman tutkimusalansa käytännön läpimurtoa tai opetuksen innovaatiota. Tampereen yliopistossa tarkastellaan riskien hallinnan roolia liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvun mahdollistajana. Itä-Suomen yliopistossa tavoitteena on oppimiserojen kaventaminen pidemmällä aikavälillä.
”Kasvuyrityksiltä on jo tullut yhteydenottoja.”
Vakuutusyhtiönä Lähi-Tapiola tuntee riskit taloudessa ja yhteiskunnassa.
”Suurin riski on, että lamaannumme emmekä tee mitään. Talouskasvun puute on johtanut negatiiviseen kierteeseen.”
Yliopistojen kasvukipinöihin lahjoitetut varat ovat vakuutusryhmän yleishyödyllisiä lahjoituksia julkista rahoitusta saavalle yliopistolle ja siten verovähennyskelpoisia 250 000 euroon saakka.
200 miljoonan euron sijoituksin lähivuosien aikana vakuutuskonserni pyrkii oman pääoman ehtoisin investoinnein tukemaan startup-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä kotimaisella rahoituksella.
Heinosen mukaan Suomi kaipaa uutta ”kasvukolmiota”, jonka kärjet ovat rahoitus, osaaminen ja asenne.
”Tarvitsemme rahoitusta kasvun kaikkiin vaiheisiin ja erityisesti kasvuyritysten toiminnan skaalaamiseen, jolloin kotimainen yksityinen pääoma on kortilla.”
”Kasvuyrityksiltä on jo tullut yhteydenottoja. Ensimmäiset sijoitukset teemme kevään aikana. Yhteistyötä teemme suomalaisten rahastojen kuten Teollisuussijoitus Tesin kanssa.”
Kasvuyrityksistä, toimintaansa laajentavista startupeista on jo tullut talouden vetureita. Näiden yhteenlaskettu liikevaihto lähes 12 miljardia euroa vuonna 2023 vastasi jo Suomen metsäteollisuuden liikevaihtoa. Sari Heinosen visioiman kasvun toteutuessa viiden vuoden aikana liikevaihto voisi jopa kaksinkertaistua.