Itä-Suomen erityistalousaluekokeilu jäämässä seuraavalle hallitukselle – maakuntajohtaja hoputtaa: ”Nyt sata lasissa”
Itä-Suomen erityistalousaluekokeilun lakihanke etenee, sanoo erityisedustaja Harri Broman. Imatran suurtyönantaja toivoo seudulle väkeä, jota rekrytoida.Tilaajalle
Ovako esitteli Imatran terästehdasta viime kesänä. Tehtaalla valmistui tuolloin noin 15 miljoonan euron investointi, joka on Ovakon suurin investointi yli 30 vuoteen. Kuva: Mikko NikkinenItä-Suomen erityistalousalueiden kokeilemisen lakihanke tuskin valmistuu tällä hallituskaudella.
Itä-Suomen erityisedustaja Harri Bromanin mukaan lakihankkeen saaminen päätökseen tällä hallituskaudella voi olla epärealistinen toive, mutta pohjatyö tehdään pitkälle, jotta seuraava hallitus voisi viedä esityksen eduskunnalle heti kautensa alussa.
Hallitus päätti kehysriihessä ryhtyä valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä erityistalousalueiden mahdollistamiseksi Itä-Suomessa.
Nyt valmisteltava uusi lainsäädäntö tulee mahdollistamaan erityistalousaluekonseptin kokeilemisen Itä-Suomessa.
Säädöshankkeen tarkkaa aloitusajankohtaa tai kestoa ei vielä ole mahdollista tarkkaan määritellä – ne selviävät esivalmistelun yhteydessä, kertoo valtioneuvoston kanslian strategiaosaston osastopäällikkö Harri Martikainen.
”Nyt sata lasissa tekemään lainsäädäntöä ja kokeilu käyntiin niin pian kuin mahdollista.”
Etelä-Karjalassa oli toiveena, että kokeilulainsäädäntö olisi saatu hyväksyttyä tällä hallituskaudella, kertoo Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen.
”Alueen viesti on, että vauhtia. Nyt sata lasissa tekemään lainsäädäntöä ja kokeilu käyntiin niin pian kuin mahdollista, ettei tämä käänny negatiiviseksi. Jos potentiaaliset sijoittajat jäävät odottamaan helpotuksia, investoinnit menevät sivu suun. Mutta ei näitä nyt ovella ole valtavasti odottamassa.”
Etelä-Karjalassa on Sikasen mukaan vahvaa energian ja biotalouden osaamista ja tutkimustoimintaa ja edellytykset yritystoiminnalle ovat lähtökohtaisesti kunnossa.
Kaakkoisrajalle tarvitaan nyt Sikasen mukaan aidosti kannustimia, jotta alueella on jatkossakin menestyvää yritystoimintaa. Alueen elinvoimalla on merkitystä, sillä kyse on etulinjasta itänaapuriin nähden.
”Toivomme, että myös tuleva hallitus näkee itäisten rajaseutujen tilanteen.”
Erityistalousalueen ajatuksena on houkutella yritystoimintaa, jota ei muuten syntyisi alueelle, eikä välttämättä koko Suomeen.
”Näemme tämän aidosti kansallisena projektina, jossa halutaan kehittää kansainvälistä kilpailukykyä. Testaamme mallia alueella, joka on nyt Suomessa suurimman rakennemuutoksen kourissa.”
”Toivomme, että myös tuleva hallitus näkee itäisten rajaseutujen tilanteen ja ymmärtää, että poikkeukselliset ajat vaativat nyt poikkeuksellisia toimia”, sanoo Sikanen.
Broman on käynyt tapaamassa oppositiopuolueiden ja hallituspuolueiden kansanedustajia viime vuoden lokakuusta alkaen.
”En ole kuullut käynneilläni kansanedustajilta ensimmäistäkään avausta, että ei hyvä, ei tehdä. Uskon, että tämä nähdään hyvänä ja nimenomaan uutena toimenpiteenä yli puoluerajojen.”
Huhtikuun alussa pääministeri halusi jatkaa Bromanin tehtävää lokakuun loppuun asti.
Broman on esittänyt erityistalousaluekokeilun kohdistamista Imatran seudulle (sis. Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala) ja Kajaanin datakeskusekosysteemin ympärille.
”Lopullinen päätös kokeilualueista ja käytettävistä tukitoimista tai kannustimista tehdään säädösvalmistelun yhteydessä”, kertoo Martikainen.
”Uskon, että tässä edetään niin, että päätös alueista tehdään varmasti”, sanoo Broman.
Säädösvalmistelu tehdään valtioneuvostossa eri ministeriöiden yhteistyönä.
Lainsäädäntöhankkeessa on Bromanin mukaan syytä olla mukana valtiovarainministeriö, veroasioissa, työ- ja elinkeinoministeriö muissa toimissa ja ympäristöministeriö lupa-asioissa.
”Olen vakuuttunut, että tämä etenee”, sanoo Broman.
Hänen kautensa erityisedustajana loppui maaliskuun lopussa. Huhtikuun alussa pääministeri halusi jatkaa tehtävää lokakuun loppuun asti.
”Koen sen niin, että halutaan, että edelleen jatkan asian edistämistä. Pyrin toki kaikin voimin yhden henkilön työryhmänä sitä myöskin tekemään.”
”Olen vakuuttunut, että tämä etenee.”
Terästä valmistavan Ovako-konsernin Imatran tehtaan johtaja Klaus Enwald ei tunne Imatran seudulle ehdotetun erityistalousalueen yksityiskohtia.
”Hyötyjen yksilöinti on vaikeaa. Mutta erityistalousalueesta on varmasti ennemmin positiivinen kuin negatiivinen vaikutus.”
”Kokonaisuutena on hyvä asia, jos Imatran seudulle saadaan eloa, investointeja ja muuttotappion sijaan muuttovoittoa. Meille suurtyönantajana olisi mahdollisuuksia rekrytoida helpommin uutta väkeä, jos seudulla on väkeä, ketä rekrytoida.”
Ovako on noin 500 työntekijällään nyt Imatran kolmanneksi suurin työllistäjä.
Yhtiö hoitaa työntekijöiden rekrytoinnin lähinnä oppisopimusohjelman kautta. Teräksen valmistukseen ja mekaanisen kunnossapidon tehtäviin ei ole suoraa koulutusta.
”Oppisopimusohjelmiin on ollut hyvin hakijoita. Juuri käynnistynyt haku näyttää lähteneen liikkeelle erityisen hyvin”, Enwald kertoi torstaina.
Ovako on noin 500 työntekijällään nyt Imatran kolmanneksi suurin työllistäjä.
Viime kesänä Imatran tehtaalla valmistui karkeavalssaamon voimansiirtoon liittyvä noin 15 miljoonan euron investointi, joka on Ovakon suurin investointi yli 30 vuoteen.
”Sitä on nyt ajettu käyntiin onnistuneesti.”
Ovako suunnittelee nyt Imatran tehtaalle eri kokoisia investointeja.
”Niihin toki vaikuttaa alueen ja Suomen houkuttelevuus investointikohteena. Siinä on Suomi-Ruotsi-ottelu, jos katsotaan, missä maassa on parhaat edellytykset investoida.”
Erityistalousalueiden toimet voivat Enwaldin kukaan houkutella alueelle parhaimmillaan useita toimijoita, jotka tukevat toisiaan ja houkutella investoimaan paikkaan, jossa on osaamista.
”Isossa kuvassa on selvä, että investointirahoja ohjautuu sinne, missä ne tuottavat kaikkein eniten.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
