

Itä-Suomessa pitää laajentaa ja monipuolistaa yritystoimintaa muun muassa puolustusteollisuudessa, puhtaassa energiassa ja kestävässä matkailussa. Sijoittajia voidaan houkutella erityistalousaluekokeilun avulla.
Näin kirjoittaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD tuoreessa raportissaan.
OECD:n tutkimuksessa tarkasteltiin, miten Ukrainan sota ja sitä seurannut itärajan sulku ovat aiheuttaneet rajamaakunnista historiallisen rakennemuutoksen.
Samalla kartoitettiin keinoja, joilla valtio ja alueet voivat tukea Itä-Suomea menestymään rakennemuutoksen läpi.
Raportissa rajamaakuntien tulevaisuus rakennetaan kaksille perustuksille:
Ensiksi nivotaan aluekehitys ja turvallisuuspolitiikka yhteen. Tällöin esimerkiksi rajaturvallisuus sisällytettäisiin aluekehityksen hankkeisiin.
Toiseksi tehostetaan perinteistä aluekehitystä kohdennetuilla kansallisilla ja EU-tason tukikenoilla.
Tavoitteiden saavuttamiseksi OECD esittelee keinoja valtiolle, koko rajaseudulle ja yksittäisille maakunnille.

Valtiotasolla on oleellista hankkia Itä-Suomeen rahoitusta eri lähteistä. Tämä kuitenkin edellyttää sitoutumista muun muassa liikenne- ja verkkoyhteyksien kehittämiseen.
Alueen elinvoiman turvaamiseksi Itä-Suomen väestökehitykseen tulisi puuttua ja luoda mielikuvaa turvallisesta ja kehittyvästä alueesta. Etenkin nuorten juurtumista pitää edistää.
Keinoina mainitaan esimerkiksi yhteistyön lisääminen koulujen ja yritysten välillä. Kasvualat kuten biotalous ja kaivokset tulisi tunnistaa ja niiden opiskelupaikkoja lisätä.
Rajamaakunnat voisivat koota Pohjois- ja Itä-Suomen kehityshankkeita ja niiden johtamista saman sateenvarjon alle. Samoin rahoitushakuja tulisi suunnitella yhteistyössä ja jakaa osaamista alueiden välillä.
Kokonaisuutena raportti hahmottelee keinoja, joilla lisätään raja-alueiden toimeliaisuutta ja kriisinsietokykyä.
Näin Pohjois-, Itä- ja Kaakkois-Suomen maakunnista voitaisiin kehittää paitsi eläväisiä yhteisöjä myös Suomen ja Euroopan turvamuureja.