

Rehtori Tapio Määtällä on ratkaisu huoliin Itä-Suomen kehityksestä: monialainen ja laajasti verkottunut yliopisto.
”Näemme yliopiston koko itäisen Suomen elinvoiman turvaajana, ja siksi myös yliopiston kehittäminen on tärkeää koko alueelle.”
Määtän mukaan hänen johtamansa Itä-Suomen yliopisto onkin Suomen monialaisin. Se toimii Joensuussa, Kuopiossa ja kohta Kouvolassakin, missä se aloittaa sosiaalityön maisteriopinnot ja datatekniikan kandidaattikoulutuksen.
Vaikka työttömyys on nyt korkea, tilanne voi kääntyä nopeasti nousukauden alkaessa, Määttä muistuttaa. Esimerkiksi teknologiateollisuus on jo ennakoinut osaajapulaa ja korostanut varautumista.
”Strategiamme on rohkea kasvu, ja otamme osaltamme tämän alueen yrityksiä palvelevat askeleet.”
Yliopisto aloitti diplomi-insinöörikoulutuksen kolme vuotta sitten, koska yritysten oli vaikeaa värvätä muualla koulutettuja diplomi-insinöörejä.
”Se oli meiltä todella tärkeä avaus ja luo alueelle aivan uudenlaista yritysyhteistyötä ja työpaikkoja. Yleensähän työhön jäädään harjoittelun kautta.”

Toinen tärkeä päätös aiemmin oli palauttaa hammaslääkärikoulutus Kuopioon. Nyt savolaisten hampaat tulevat taas hoidettua.
Logopedian opetus Joensuussa taas on paikannut puheterapeuttien puutteen.
”Nämä ovat esimerkkejä aloista, joilla yliopistotasoinen koulutus turvaa monipuolisesti koko itäisen Suomen elinvoimaa ja ihmisten elämää. Asuinpaikan valintaan voi vaikuttaa 200 kilometrin matka palveluihin.”
Joidenkin mielestä voi tuntua oudolta, että ikäluokkien pienetessä yliopistot paisuvat. Määtästä ei.
”Korkeakouluikäluokat pienenevät vasta 2030-luvulla. Korkeakoulutettujen osuus on Suomessa jäänyt jälkeen vertailumaista, joten aloituspaikkoja täytyy lisätä.”
Sinänsä hänestä pitää olla huolissaan puheista, että aloituspaikkojen pitäisi olla siellä, missä nuoretkin ovat.

Itä-Suomen yliopiston opiskelijoista 70 prosenttia tulee kampusmaakuntien ulkopuolelta. Esimerkiksi kauppatieteet, lääketiede, oikeustiede ja psykologia vetävät nuoria koko maasta.
Vaikka kaikille juristeille ja opettajille ei ole alueella työpaikkoja, kaikista valmistuneista 45 prosenttia jää töihin itäiseen Suomeen, lääkäreistä puolet.
Määttä hämmästeli kesällä Suomen Kuvalehden kolumnissaan sitä, että ministeriö laittoi yhdeksi yliopistojen paremmuusmittariksi maistereiden työllistymisen Uudellemaalle. Oulun yliopiston osuus on 20, Itä-Suomen ja Jyväskylän 30 prosenttia.
Ministeriö vastasi, ettei mittaria varsinaisesti käytetä, mutta se pysyy listalla kiinnostavana ilmiönä.
”Suomessa on jollakin aikavälillä liikaa korkeakouluja, mutta ei yliopistoja.”
Hallituksen koulutuspolitiikkaa Määttä kuvaa tempoilevaksi. Kun rahoitus koulutukseen ei näytä ainakaan kasvavan, yliopisto suuntaa yksityiseen rahaan ja yritysyhteistyöhön.
Tekniikan ala onkin saanut kuusi lahjoitusprofessuuria ja yliopisto satsaa osan yli 200 miljoonan euron sijoitussalkustaan alueellisiin pääomasijoitusrahastoihin.
”Näen tutkimuslähtöiset startupit erittäin tärkeinä itäisen Suomen elinvoimalle. Me olemme yliopistona osa laajempaa ekosysteemiä”, Määttä sanoo.
Miljoonan euron sijoitus menee Pohjois-Karjalassa rahastoon, joka vauhdittaa muun muassa puolustuksellisia kaksoiskäyttöhankkeita, kuten fotoniikkaa. Määttä mainitsee veturina Joensuussa toimivan Nanocompin.
Toinen lupaus on Kuopiossa toimiva geeniterapiaan erikoistunut Finvector.

Määttä haluaa tiivistää yhteistyötä myös Kajaanissa, Joensuussa ja Kuopiossa toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa. Toimipisteitä ei karsita, mutta päällekkäisyyksiä voisi purkaa, kursseja pitää yhdessä ja tutkimusyhteistyötä tiivistää.
”Suomessa on ehkä jollakin aikavälillä liikaa korkeakouluja, mutta ei yliopistoja.”
”Pitkällä aikavälillä rohkeat innovaatiot ovat ainoa tapa pärjätä.”
Itä-Suomen erityisedustajan Harri Broman esitti hiljattain MT:ssä erityistalousaluetta Kajaanin ja Imatran talouden vauhdittamiseksi.
”Pidän ajatusta hyvin kiinnostavana. Näkisin, että tähän ideaan kannattaisi kytkeä tutkimusperusteiset startupit. Itäisessä Suomessa on paljon vahvaa osaamista ja teollisuutta, mutta pitkällä aikavälillä rohkeat innovaatiot ovat ainoa tapa pärjätä”, Määttä sanoo.
Varautumista 2030-luvun osaajapulaan on englanninkielisten kandidaattiohjelmien lisääminen. Niiden kautta myös Suomessa asuvat maahanmuuttajat saataisiin opiskelemaan.
Itä-Suomen yliopiston 17 000 opiskelijasta kymmenesosa on ulkomaalaisia. Noin 650 tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta ja maksaa 10 000 euron lukuvuosimaksua.
”Olen aktiivinen metsänhoitaja, ja tykkään tehdä harvennustöitä.”
Määttä on ympäristöoikeudesta väitellyt juristi, mutta ei ota nykytehtävässään kantaa esimerkiksi lunastuskorvauksiin.
Hän on kotoisin Kuusamosta, pieneltä maito- ja metsätilalta. Määttä omistaa 360 metsähehtaaria veljensä ja siskonsa kanssa.
”Olen aktiivinen metsänhoitaja, ja tykkään tehdä harvennustöitä ja kotitarvehakkuita polttopuiksi. Vietän kotitilalla lomani ja pidän vanhoja peltoja auki. Tekemistä riittää.”