• Yliopistot laitetaan järjestykseen sen mukaan, kuinka moni valmistunut sijoittuu Uudellemaalle – ”Ministeriö ei arvota, että Uudellemaalle sijoittuminen olisi hyvä asia”

    Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeakoulujen rahoitus ei riipu siitä, kuinka moni valmistunut työllistyy Uudellemaalle.
    Tilaajalle
    Korkeakoulujen tilastopalvelu Vipusessa on mittari Uusimaalla työllistyville maistereille. Kuvituskuva.
    Korkeakoulujen tilastopalvelu Vipusessa on mittari Uusimaalla työllistyville maistereille. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Uutiset|Koulutus
    3.7.202507:00
    Juho Peltomäki

    Yliopistojen toiminnan kehitystä kuvaava mittaristo on herättänyt viime päivinä keskustelua.

    Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan mittaristoon lisättiin uusi indikaattori. Se kuvaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka työllistyvät valmistumisen jälkeen Uudellemaalle.

    Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta löytyvien tietojen mukaan vuosina 2021–2024 Aalto-yliopisto on ensimmäinen ja Oulun yliopisto viimeinen tällä mittarilla.

    Mittaako Uudellemaalle työllistyminen korkeakoulun onnistumista?

    Asiaa ovat ihmetelleet viestipalvelu X:ssä muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kansanedustaja Markku Siponen.

    ”Ministeriö ei arvota, että Uudellemaalle sijoittuminen olisi hyvä tai tavoiteltava asia, vaan kyse on tilastotiedosta”, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.

    Uudellemaalle työllistymisellä ei siis Linnan mukaan ole vaikutusta esimerkiksi yliopistojen saamaan rahoitukseen.

    ”Yliopisto-opiskelijat vaihtavat asuinpaikkaa suhteellisen paljon sekä ennen opiskeluja että opintojen jälkeen, ja mittaristolla pyritään kuvaamaan tätä ilmiötä.”

    ”Tilastopalvelu Vipusessa on julkaistu useita koulutuksen ja tutkimuksen tilastoja, joiden avulla voidaan tarkastella yliopistojen kehitystä ja profiilia suhteessa muihin yliopistoihin”, Linna kertoo.

    Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä nosti uudet mittarit esiin Suomen Kuvalehden kolumnissa viime sunnuntaina.

    Keskustelun aiheena olleita Vipusen tilastoja voi tarkastella täältä. Koulutusta mitataan 20 eri indikaattorilla.

    Vipusen tilastoista ei selvästi ilmene, mitkä tekijät ovat tavoittelemisen arvoisia eri korkeakouluille.

    Lisää aiheesta
    • Vaasan ja Oulun yliopistoihin hakee entistä enemmän opiskelijoita sekä Suomesta että ulkomailta.

      Yhteiskunta | Opiskelupaikkakunnalle jääminen on paljolti kiinni yhdestä asiasta – maakuntien yliopistot vetävät, ja kustannustaso voi houkutella lisää opiskelijoita

    • Itä-Suomen yliopiston kampus Joensuussa.

      Koulutus | Itä-Suomi hakkasi Turun! Mitä ihmettä idässä tehdään nyt paremmin kuin muualla?

      Tilaajalle
    • Koulutus | Kaiken koulutuksen pohja luodaan peruskoulussa

    Artikkelin aiheet
    yliopistot
    korkeakoulutus
    Opetus- ja kulttuuriministeriö
    uudellamaalla työllistyminen
    Vipunen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle