
Yliopistojen toiminnan kehitystä kuvaava mittaristo on herättänyt viime päivinä keskustelua.
Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan mittaristoon lisättiin uusi indikaattori. Se kuvaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka työllistyvät valmistumisen jälkeen Uudellemaalle.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta löytyvien tietojen mukaan vuosina 2021–2024 Aalto-yliopisto on ensimmäinen ja Oulun yliopisto viimeinen tällä mittarilla.
Mittaako Uudellemaalle työllistyminen korkeakoulun onnistumista?
Asiaa ovat ihmetelleet viestipalvelu X:ssä muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sekä kansanedustaja Markku Siponen.
”Ministeriö ei arvota, että Uudellemaalle sijoittuminen olisi hyvä tai tavoiteltava asia, vaan kyse on tilastotiedosta”, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Sirkku Linna.
Uudellemaalle työllistymisellä ei siis Linnan mukaan ole vaikutusta esimerkiksi yliopistojen saamaan rahoitukseen.
”Yliopisto-opiskelijat vaihtavat asuinpaikkaa suhteellisen paljon sekä ennen opiskeluja että opintojen jälkeen, ja mittaristolla pyritään kuvaamaan tätä ilmiötä.”
”Tilastopalvelu Vipusessa on julkaistu useita koulutuksen ja tutkimuksen tilastoja, joiden avulla voidaan tarkastella yliopistojen kehitystä ja profiilia suhteessa muihin yliopistoihin”, Linna kertoo.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Tapio Määttä nosti uudet mittarit esiin Suomen Kuvalehden kolumnissa viime sunnuntaina.
Keskustelun aiheena olleita Vipusen tilastoja voi tarkastella täältä. Koulutusta mitataan 20 eri indikaattorilla.
Vipusen tilastoista ei selvästi ilmene, mitkä tekijät ovat tavoittelemisen arvoisia eri korkeakouluille.