”Naapurit pitää viimeistään huolen, että meni hyvin tai huonosti, niin sitä tasoitetaan vähän”, Juha Vidgrén sanoo Ylä-Savon yhteishengestä. Kuva: Eetu KokkonenEurojen pitäisi ohjata aluekehitystä enemmän, sanoo Ponssen Juha Vidgrén – ”Me tarvitaan ne peruspalvelut”
Ylä-Savon kasvupotentiaalia ei tunnisteta, kun väestöennusteille annetaan politiikassa liikaa painoarvoa, Ponssen suuromistaja sanoo.TilaajalleViileä tuuli tuivertaa Vieremällä ja nostaa vielä keväistä hiekkaa ilmaan.
”Hiljenevän kylän merkkejä”, Juha Vidgrén vitsailee.
”Ei puutu enää kuin tuulessa pyörivät pensaat.”
Vieremä on noin 3 300 asukkaan kokoonsa nähden hyvinkin virkeä ja elinvoimainen kunta. Kunnassa on tuhat teollista työpaikkaa, ja maataloudessa se on Suomen neljänneksi suurin maidontuottaja.
Ponsse oy:n suuromistaja Vidgrén itse on tehnyt runsaasti töitä kunnan elinvoiman eteen.
Kylmä tuuli on silti käynyt koko seutukunnassa viime aikoina.
Viime syksynä hallitus päätti naapurikunta Iisalmen yöpäivystyksen lakkauttamisesta. Huolta on myös pienemmistä terveyskeskuksista.
Pankit suhtautuvat alueeseen viileästi. Pienemmät yritykset ja maatilat eivät tahdo saada lainaa. Rahoitusta on hankalaa saada edes omakotitaloon.
”Mikä muu alue voidaan ohittaa samalla tavalla ja sanoa, että täältä voidaan lopettaa terveyskeskukset ja yöpäivystykset”, Vidgrén ihmettelee.
”Missä Suomessa on se kartta piirretty, että täällä ei ole enää elämää”, Vidgrén kysyy ajeluttaen vieraita pitkin kylänraittia.
Juha Vidgrén haluaisi kaikille Suomen tiedekunnille kummikunnan muualla Suomessa. Vuosittainen vierailu toisi näkökulmaa toisenlaisesta elämästä ja piristäisi myös kohdekuntia. Kuva: Eetu KokkonenIisalmen yöpäivystyksen sulkupäätöksen jälkeen Ylä-Savon suuret vientiyritykset löysivät toisensa.
Juomayhtiö Olvi, kaivoskoneita valmistava Normet, metsäkoneyhtiö Ponsse ja kaiutinvalmistaja Genelec huomasivat, että niiden tarpeet ympäröivältä yhteiskunnalta ovat samat.
Vientiyritykset tarvitsevat työvoimaa. Esimerkiksi Ponssella Vieremällä käy jo laajasti työvoimaa ympäryskunnista. Lisää yritetään houkutella yhä kauempaa, ulkomaita myöten.
Juha Vidgrén
Syntynyt 1970
Ponssen hallituksen jäsen, omistaa yhtiön osakkeista runsaat 22 prosenttia
Toimi Ponsse oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodet 2010–2020
Muun muassa Vieremän Kylänraitti ry:n ja Ylä-Savon Hippoksen puheenjohtaja
Metsähallituksen hallituksen jäsen
Vuoden maaseutukasvo 2023
Koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri
Alueen pitää kuitenkin olla houkutteleva ja elinkelpoinen, jotta uusia tekijöitä saadaan.
”Jos me täältä ollaan jo pudotettu peruspalveluja pois, niin kuka tänne muuttaa? Jos ei ole apteekkia tai lapselle neuvolapalveluja”, Vidgrén kysyy.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tuovat myös suoraan ja välillisesti työpaikkoja maakuntiin. Silloin esimerkiksi alueelle muuttavan perheen toisellekin vanhemmalle löytyy helpommin töitä.
”Kyllähän me saadaan omalle henkilökunnalle työterveyshuolto. Siitähän se ei ole kysymys.”
Suomen energia- ja teollisuusinvestointeihin pitäisi saada strategia, joka varmistaa sen, että myös taloudellinen hyöty ja työpaikat jäävät Suomeen, Vidgrén sanoo. Kuva: Eetu Kokkonen”Eteenpäin on katsottava joka tapauksessa. Ei tämä ainakaan synkistelemällä paremmaksi muutu.”
Ylä-Savossa on Vidgrénin mukaan luotettu siihen, että kun asiat tehdään hyvin, se näkyy päätöksentekijöille myös Helsinkiin. Siinä on kuitenkin saatu pettyä.
”Suomessa väestönkehitys ohjaa politiikkaa, eivätkä eurot. Minun mielestäni euroja pitäisi kuitenkin katsoa enemmän. Niillä ne hyvinvointivaltion palvelut maksetaan. Ylä-Savon yritysten liikevaihto on 3,3 miljardia euroa, ja siitä suurin osa tulee viennistä”, Vidgrén sanoo.
”Päättäjien pitäisi nähdä, että täällä on kasvupotentiaalia ja vientiä, markkinat ja tuotteet jo olemassa. Kun kasvu lähtee taas globaalisti liikkeelle, niin vaikutukset taloudelle ovat nopeasti suuret.”
Ponsse on rakentanut omaa alihankintaverkostoaan Ylä-Savossa 55 vuoden ajan. Samaa verkostoa ovat rakentaneet ja hyödyntävät myös esimerkiksi Normet ja ambulanssivalmistaja Profile vehicles.
”Me ei ensimmäiseksi tarvita tänne erityistalousaluetta, me tarvittaisiin vaan ne peruspalvelut”, Vidgrén kertoo.
Hän muistuttaa, että Suomeen hamuttavien investointien määrän lisäksi tärkeää on niiden laatu.
”Onko se ratkaisu sitten vihreän siirtymän kautta, datakeskusbuumi”, hän pohtii.
Lämpölaitos lämpenee kesäkuukaudet pelkällä Ponssen tehtaan pakkausjätteellä, kuten rikkinäisillä lavoilla. Kuva: Eetu Kokkonen”Silloinhan se onnistuu, jos me saadaan siihen yhteyteen tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä. Mutta jos data käy Suomessa vain pyörähtämässä, niin eihän se tuo Suomeen työtä tai tuloja.”
Huonoimmassa tapauksessa ulkomaalaiset yritykset vain hyötyvät Suomen infrastruktuurista, tuulivoiman tuomasta halvasta sähköstä ja erityisalueen veroedusta mutta eivät tuo merkittävissä määrin työtä tai tuloja Suomeen.
Datakeskushuolen kanssa Vidgrén ei ole yksin. Esimerkiksi verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on todennut, että datakeskusten verotuotto voi olla Suomelle jopa negatiivinen.
Vieremälle tekijöitä haalitaan jo nyt muualta. Ponssella on paikkakunnalla noin 600 työntekijää.
Viereen kasvaneen kumppanikylän alihankkijat työllistävät siihen päälle noin 300 henkilöä.
”Kun otetaan mukaan esimerkiksi logistiikkayritykset ja siivoojat, niin määrä nousee tuhanteen”, Vidgrén sanoo.
Se on valtavasti suhteessa kunnan väkilukuun. Työntekijöitä kulkeekin laajalti varsinkin muualta Ylä-Savon alueelta.
”Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi”, Vidgrén luettelee.
”Kiuruvedeltä taitaa olla yli 130 työntekijää, Sonkajärveltä lähes 25.”
Esittelykierros katkeaa välillä, kun tuuli on puhaltanut pihalla olevan tuhkakupin tielle. Vidgrén pysäyttää auton ja käy nostamassa astian takaisin pystyyn paikalleen. Sitten tarina jatkuu.
”Juice on hyvä esimerkki siitä, että se mistä on kotoisin, ei ole este menestykselle”, Vidgrén sanoo. Kuva: Eetu KokkonenUusia mahdollisuuksia haetaan kansainvälistymisestä yhteistyössä Ylä-Savon ammattioppilaitos YSAO:n kanssa. Yhteistyökouluja etsitään ulkomailta. Parhaillaan opiskelemassa on 17 afrikkalaisen opiskelijan ryhmä, joka aloittaa suomen kielestä ja erikoistuu sitten alalle.
”Jännitin aluksi, miten tehtaalla suhtaudutaan uusiin työkavereihin, mutta kun harjoitteluun tarvittiin ohjaajia, niin 18 ilmoittautui heti vapaaehtoiseksi”, Vidgrén kertoo.
Uusi sukupolvi osaa hänen mukaansa katsoa kansainvälisemmin eteenpäin. Siitä hän on iloinen.
”Eteenpäin on katsottava joka tapauksessa. Ei tämä ainakaan synkistelemällä paremmaksi muutu.”
”Meillä on täällä semmoinen hyvin hillitty savolaisen pärjäämisen kulttuuri. Naapurit pitää viimeistään huolen, että meni hyvin tai huonosti niin sitä tasoitetaan vähän.”
Yhteistä suuntaa tulevaan on etsitty Ylä-Savon kuntien, koulutuksenjärjestäjien ja yrittäjien kesken Yhessä-ryhmässä, johon ovat tervetulleita kaikki yritykset, aina yhden hengen firmoista alueen suurimpiin toimijoihin.
Siellä on Vidgrénin mukaan päätetty se, että eteenpäin katsotaan rohkeasti ja positiivisesti.
”Meillä on täällä semmoinen hyvin hillitty savolaisen pärjäämisen kulttuuri. Naapurit pitää viimeistään huolen, että meni hyvin tai huonosti, niin sitä tasoitetaan vähän”, hän sanoo.
”Tässä ryhmässä meillä on hyväntuntuinen hytinä. Kaikki tiedetään, että jokaisella on omat haasteensa tässä ajassa, mutta on päätetty lähteä hakemaan selkeää tilannekuvaa ja sitä kautta mahdollistamaan kasvua.”
Uusille tulijoille ja nykyisille asukkaille halutaan tarjota myös yhteisöä, johon kiinnittyä. Alueen yritykset tukevat alueella esimerkiksi urheilua ja harrastamista. Iisalmeen tulleille maahanmuuttajille järjestetään iltamia, joissa he voivat tavata ja viettää aikaa yhdessä.
Vieremälle Vidgrén rakennutti uuden kokous- ja konserttitila Rientolan vanhan, samannimisen juhlatilan paikalle.
Kynnysmatto ei meinaa pysyä tuulessa paikallaan. Vidgrén oikoo sen jalallaan.
”Täällä on neljä keikkaa syksyllä, neljä keikkaa keväällä”, hän selittää esitellessään juhlatilaa ja takahuoneitta nimikirjoituksineen.
Vidgrénin mukaan yritysten on pakko ottaa enemmän vastuuta tällaisista asioista, jotta alue pysyy houkuttelevana.
”Yritetään mahdollistaa ihmisille tapahtumia niin, ettei tarvitsisi lähteä kovin kauas. Samalla se tasa-arvoistaa alueen nuoria – myös täällä on elämää tarjolla.”
Kierroksen päättyessä tuuli on jälleen rullannut kynnysmaton. Oiottavaa riittää.
Kokous- ja konserttitila Rientola antaa Vieremälle puitteet tapahtumiin, jotta aina ei tarvitse lähteä kauas. Kuva: Eetu KokkonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
