Kouran koulun oppilaat Emilia Isola, Ellen Pölkki ja Emilia Karjanlahti viihtyvät maalaiskoulun pihalla, jossa välituntien oleskelualue on rajattu turvalliseksi. Kuva: Johannes TervoNurmo”Minulla on pikkusisko, jonka haluaisin pääsevän tänne kouluun”‒ nämä asiat määrittävät, pelastuuko Kouran kyläkoulu
Koulun tulevaisuus riippuu siitä, muuttaako alueelle tarpeeksi lapsiperheitä ja onnistuuko kylä houkuttelemaan uusia asukkaita edullisten tonttien ja tiiviin yhteisön vetovoimalla.TilaajalleSeinäjokelaisen Kouran koulun oppilaat Emilia Isola, Ellen Pölkki ja Emilia Karjanlahti istuvat rennon oloisina opettajanhuoneen penkillä. He ovat oppilastoimikunnassa ja haluavat puhua koulunsa säilymisen puolesta.
Perinteinen maalaiskoulu haluaa opettaa yhteisöllisyyttä, itsestä huolehtimista ja arjen taitoja. Koulu elää armonaikaa vuoden 2026 kevääseen saakka.
”En haluaisi, että koulu lakkaa. Tämä ei ole niin ankea paikka kuin isot koulut”, sanoo 6. luokan Isola. Hän on edustanut kouluansa myös kaupungin oppilasparlamentissa.
”Minulla on pikkusisko, jonka haluaisin pääsevän tänne kouluun. Jos tämä lakkautetaan, hän ei kerkeäisi”, 4. luokan Pölkki murehtii.
Pienessä koulussa pystytään kolmikon mukaan puuttumaan kiusaamiseen ja aikaa on enemmän kutakin oppilasta kohden.
”Isoissa kouluissa on enemmän piilopaikkoja, joissa voi tapahtua kiusaamista. Täällä on selkeät rajat välituntioleskelulle”, sanoo 3. luokan Karjanlahti.
Koulun johtajaopettaja Minna Kosola mainitsee koulun jo osallistuneen säästötalkoisiin, kun kolmas opettajanvirka on lakkautettu.
”Koulu on vanha mutta toimiva ja nykytekniikalla varustettu, eikä se arkkitehdin mukaan tarvitse laajaa peruskorjausta. Seinäjoen monet koulut sen sijaan pullistelevat ja kaipaavat kallista lisärakentamista”, Kosola sanoo.
Nyt Kourassa on 42 oppilasta, joista osa tulee Ylijoelta ja Viitalankylältä.
Tänä syksynä Seinäjoen kaupunginvaltuusto päätti säästötarpeisiin kaupunginhallituksen esityksen mukaan lakkauttaa Kouran koulun vuoden 2027 elokuun alusta lähtien.
Tällöin oppilaat siirtyvät oppilaat kymmenen kilometrin päähän Keski-Nurmon kouluun, ellei oppilasmäärässä tapahdu merkittävää kasvua.
Kasvatus- ja opetuslautakunta esitti puolestaan, että koululle annetaan kaksi vuotta jatkoaikaa, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudestaan keväällä 2026.
Tuolloin tarkastelussa olisi huomioitu, onko alueelle muuttanut lapsiperheitä, onko alueen tontteja myyty ja onko oppilasennusteet toteutuneet. Myös oppilasmääriä olisi tarkasteltu.
Nyt Kourassa on 42 oppilasta, joista osa tulee Ylijoelta ja Viitalankylältä. Ennusteen mukaan määrä laskee 12:lla ilman lisämuuttoa.
Ville Hietanen esittelee tonttialuetta, jonne mahtuisi 25 omakotitaloa. Kuva: Johannes TervoKourassa koulupelin kortit halutaan katsoa loppuun asti. Oppilasmäärän kehitys on kyläaktiivin ja koulun vanhempaintoimikuntaan kuuluvan Ville Hietasen mukaan ennustetta parempi.
”Ennusteessa ei huomioitu muuttajia lainkaan. Hyvä signaali on, että tänä vuonna on jo kaksi perhettä muuttanut tänne, yksi on tulossa. Viisi lasta tekee jo kymmenen prosentin lisäyksen”, laskee ilmailualalla työskentelevä Hietanen.
Kaupunki ei ole tarkasti määrittänyt, mikä oppilasluku riittää koulun turvaamiseksi.
Yksi huoli kylän lapsiperheissä on lakkautusvaihtoehdossa koulumatkojen pidentyminen. Nykyisillä ajojärjestelyillä se alkaisi koulun loppuessa lähestyä osalla oppilaista rajaksi asetettua kahta tuntia päivässä.
”Maaseutuelinkeino on tosi paikan edessä, mistä löytyvät seuraavan sukupolven jatkajat?” Ville Hietanen
Avainkysymys koulun säilymiselle on asutuksen saaminen joko nykyiseen talokantaan tai uudisrakentamiseen. Kymmenen asumiskelpoista tyhjää taloa löytyisi Hietasen mukaan heti.
Kylällä on valmiina 25 kunnallistekniikalla ja valokuituliittymällä varustettua omakotitonttia viiden euron neliöhinnalla. Osa tonteista rajoittuu jokirantaan.
”Tonttien hinta on edullinen, mikä on ainut keino kilpailla rakentajista sivukylille. Vuonna 2019 tätä aluetta ei markkinoitu rakennusmessuilla lainkaan, mikä harmittaa nyt.”
Koulupiirin kylissä toivotaan, että ensimmäinen rohkea tarttuisi toimeen ja aloittaisi rakentamisen. Kaupungin tontti ei kuitenkaan ole ainut vaihtoehto rakennuspaikaksi, kuten Hietanen on omallakin kohdallaan perheensä kanssa tehnyt.
”Kolme lastamme olemme tänne hyvillä mielin kouluun laittaneet.”
Yhdysvalloissa on Tesla-automerkin päämaja, Seinäjoen Kourassa Esla-potkukelkkatehdas. Kuva: Johannes TervoYli 300 asukkaan Koura ja koulunkäyntialueen kattava, yhteensä noin 600 asukkaan Iso-Kuoras on elinvoimasta seutua.
Harrastuspiirien ja seurojen suosiman liikuntahallin, kyläkaupan ja pienehköjen yritysten lisäksi täällä sijaitsee 38 henkeä työllistävä maailman suurin potkukelkkatehdas ja sopimusvalmistaja E. S. Lahtinen oy.
Alkutuotannossa toimii munittamo, emolehmä- ja useita maitotiloja. Hietanen muistuttaa niiden kylää laajemmasta merkityksestä.
”Maaseutuelinkeino on tosi paikan edessä, mistä löytyvät seuraavan sukupolven jatkajat? Alkutuotanto on merkittävä osa huoltovarmuutta, mikä on kirjattu kaupungin strategiaan”, Hietanen muistuttaa.
Kaupungin strategiaan on kirjattu pyrkimys olla Suomen ruokapääkaupunki ja maininnat siitä, että ”Seinäjoella sijaitsee merkittävä alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden yrityskeskittymä” sekä ”Seinäjoki tarjoaa asumismahdollisuuden niin kaupungissa kuin elinvoimaisella maaseudulla”.
”Nämä strategiakirjaukset ovat räikeässä ristiriidassa toimien, lähinnä kyläkoulujen lakkauttamissuunnitelmien, kanssa.”
Vanhempaintoimikunta ja joukko valtuutettuja ja lautakunnan jäseniä on kyseenalaistanut kaupungin säästölaskelman, jossa ei huomioida ruokahuollon siirtymistä Kourasta Keski-Nurmoon.
”Muidenkin oppilaiden mukana siirtyvien kulujen huomiointi on epäselvää, samoin kuljetuskustannusten kasvun määrä.”
Junaradan halkoman kylän keskellä toimii iltatunneille asti avoinna oleva kyläkauppa. Kuva: Johannes TervoKouran koulun laskelmat
Jos toimintaa jatketaan:
- Vuodelle 2024 ja vuodelle 2025 saadaan yhden luokanopettajan palkan säästö 52 000 e, kun koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi. Tämä sisältyy jo vuoden 2024 lisäsopeutusraamiin.
Jos toiminta lisäksi lakkautetaan:
- Säästöjä syntyy 328 500 e: henkilöstökulut 235 000 e, palvelujen ostot (ruokahuolto, siivous, muut kulut) 47 300 e.
- Sisäiset vuokrat 46 200 jäävät saamatta.
Lähde: Seinäjoen kaupunki- Osaston luetuimmat
