Koulujen sulkeminen ei vaikuta vain lapsiin vaan myös kylien vanhusten elämään ja kuljetusmahdollisuuksiin, Juhamatti Muuraiskangas huomauttaa. Kuva: Sanne Katainen
Porvoon kylät taistelivat toisiaan vastaan saadakseen kyläkoulunsa säilymään ‒ nyt ne löivät ensi kertaa voimansa yhteen
Kylät taistelevat yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta: vaatimuksena on, että yhtään kyläkoulua ei lakkauteta. Tukea on tullut myös Sipoon ja Pohjois-Savon kyliltä.Porvoo
Kuudesluokkalaiset Emma Puhakka (vas.), Tristan Pursiainen, Wilma Lehtonen ja nelosluokkalainen Alva Lehtonen leikkivät Ilolan koulun pihalla viime viikon torstaina. Kuva: Sanne KatainenPorvoon kylät ovat yhdistäneet voimansa ensimmäistä kertaa. Kylät vastustavat kyläkoulujen lakkauttamista.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi esittää kahden kyläkoulun sulkemista. Epoon koulu sulkeutuisi keväällä 2025 ja Ilolan koulu keväällä 2026.
Jos esitys menee läpi, mikään kyläkoulu ei ole turvassa. Ruotsinkielinen Kullo skola on seuraavana liipaisimella, kylien aktiivit pelkäävät.
Kaupunginvaltuuston on määrä päättää asiasta 11. joulukuuta.
Pitkäniemi esittää myös, että palveluverkkoa arvioidaan jatkossa kahden vuoden välein.
”Kahden vuoden välein tarkastelu näivettää maaseudun”, pelkää Ilolassa asuva Joanna Berggren-Puhakka.
”Tuntuu epäreilulta, että meidän verorahamme eivät olisi yhtä arvokkaita kuin muiden. Palvelut työnnetään maaseudulta keskustaan”, sanoo Berggren-Puhakka.
”Muutimme Espoosta Porvooseen viisi vuotta sitten kyläkoulun perässä. Emme tunteneet täältä ketään.”
Perhe tuli pakoon Mankkaan jättikoulua. ”Moni käy samaa pohdintaa pääkaupunkiseudulla. On valtava sääli, että kaupunki ei näe pienten koulujen vetovoimaa.”
Porvoossa oli kymmenen vuotta sitten 12 kyläkoulua, nyt jäljellä on seitsemän.
Eloisa Ilola -yhdistyksen perustajajäsen Juhamatti Muuraiskangas Ilolasta, Peter Boije af Gennäs Ilolasta, Anella Ahokas Epoon koulun vanhempainyhdistyksestä, Ilolan koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Malina Pursiainen, Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Emma Antell-Neem ja Joanna Berggren-Puhakka Ilolasta vastustavat Porvoon kyläkoulujen sulkemista. Kuva: Sanne KatainenIlola, Kulloo ja Epoo kuuluvat palvelukyliin. Kymmenen vuotta sitten tehdyssä kylärakenneohjelmassa kuusi kylää nimettiin palvelukyliksi, joihin kaupungin oli määrä suunnata uutta asumista ja keskittää palveluja.
Näin ei ole käynyt, kyläläiset sanovat. ”Pari vuotta myöhemmin huomattiin, ettei kaavoituksessa tapahdu mitään”, kertoo Eloisa Ilola -yhdistyksen perustajajäsen Juhamatti Muuraiskangas.
Porvoon kylät -työryhmän mukaan kyliin olisi mahdollista houkutella jopa 3 000–5 000 uutta asukasta. Pääkaupunkiseudun koulutettuja perheitä houkuttelee nimenomaan maaseudun rauha.
”Kaava etenee silloin, kun on tahtoa”, tiivistää Kulloo-Mickelsbölen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Emma Antell-Neem.
Kulloossa kaavaa on odotettu jo kauan. Kilpilahden teollisuuden kaavoitus etenee, kylän kaava ei. Ilolassa taas kaavoitus on jäissä Itärata-hankkeen takia. Epoossa kaavat ovat valmiit mutta kaupunki ei halua myydä tontteja, kyläläiset kertovat.
Ilolan moduulikoulu rakennettiin neljä vuotta sitten. Samalla piha laitettiin kuntoon. Pihapiirissä on myös suojeltu punainen rakennus, jossa sijaitsevat käsityöluokat. Epoon ja Ilolan kyläkoulut ovat kaupungin tiedotteen mukaan Porvoon pienimpiä. Epoon koulussa on noin 30 ja Ilolan koulussa noin 40 oppilasta. Kuva: Sanne KatainenPorvoon kylät löysivät toisensa vuosi sitten. Lähes kaikki kylät ovat mukana Porvoon kylät -työryhmässä, joka puhkuu taisteluhenkeä.
”Aiemmissa koulutaisteluissa kaupunki on käyttänyt hajota ja hallitse -taktiikkaa eli ajanut kylät vastakkain”, kertoo Antell-Neem.
Nyt kylät taistelevat yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta: vaatimuksena on, että yhtään kyläkoulua ei lakkauteta. Tukea on tullut myös Sipoon ja Pohjois-Savon kyliltä.
Ilolan koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Malina Pursiainen huomauttaa, että kylien yhteenliittymällä on erilaiset resurssit kuin kaupungilla.
”Keräämme tapahtumissa rahaa lakimiesten kuluihin kahden euron poniratsastuksilla.”
Porvoon kylät -työryhmä ei hyväksy kylien näivettämistä. Suunnitelmat koulujen lakkautuksista ovat jo vaikuttaneet Porvooseen muuttoa harkitseviin perheisiin.
Miksi koulukuljetukset kulkevat kyliltä keskustan kouluihin eikä toisinpäin, rauhallisiin pikku kouluihin, joissa oppimistulokset ja tyytyväisyys ovat huipussaan, ihmettelevät kylien puolustajat. Porvoon lähes kaikki reilut 80 kylää olivat olemassa jo 1500-luvulla. Ilolan koulun oppilaiden perheistä 95 prosenttia on muuttanut muualta. Ilolan koti- ja kouluyhdistyksen puheenjohtaja Malina Pursiainen ohjaa askartelua. Kuva: Sanne KatainenKouluista on taisteltu Porvoossa monesti. Kulloossa on vielä tallella mielenosoituskyltit viime kerrasta.
Epoossa iloittiin viimeksi jouluna 2022 kyläkoulun saadessa jatkoaikaa.
”Nyt ollaan taas tässä tilanteessa. Poika on kutosella ja koulu on jo kolmannen kerran lakkautusuhan alla”, kertoo Anella Ahokas Epoon koulun vanhempainyhdistyksestä.
”On surullista, että energiaa pitää käyttää taistelemiseen. Sitä voisi käyttää kylien ja kaupungin kehittämiseen”, sanoo Pursiainen.
Koulujen lakkautuksia perustellaan säästösyillä mutta tarkkoja säästöjä virkamiehet eivät ole pystyneet esittämään, kyläläiset kertovat.
Adressi kyläkoulujen puolesta oli kerännyt viime viikolla jo yli 5 000 nimeä.
Pienet koulut vähenevät
Pienten koulujen määrä vähenee pikkuhiljaa. Alle sadan oppilaan kouluja oli viime vuonna 651. Määrä väheni 22 koululla edellisvuodesta. Vuonna 2003 pieniä kouluja oli vielä 2026.
Maaseutumaisissa kunnissa oli viime vuonna 137 alle 50 oppilaan koulua. Taajaan asutuissa kunnissa alle 50 oppilaan kouluja oli 121 ja kaupunkimaisissa kunnissa 88.
Yhteensä maaseutumaisissa kunnissa perusopetuksen oppilaitoksia oli viime vuonna 461, taajaan asutuissa 507 ja kaupunkimaisissa kunnissa 1 134.
Vuonna 2003 maaseutumaisissa kunnissa oli 1 123 oppilaitosta. Taajaan asutuissa kunnissa oppilaitoksia oli 912 ja kaupunkimaisissa kunnissa 1 758.
Peruskoulujen määrä on vähentynyt 23 prosentilla kymmenessä vuodessa. Suhteessa eniten peruskoulujen määrä on vähentynyt Etelä-Karjalassa, 42 prosentilla.
Maaseutumaisissa kunnissa oppilaita oli viime vuonna keskimäärin 140 oppilaitosta kohti. Taajaan asutuissa kunnissa oppilaita oli 190 ja kaupunkimaisissa kunnissa oli 345 oppilasta oppilaitosta kohti.
Vuonna 2003 maaseutumaisissa kunnissa oli 83 oppilasta oppilaitosta kohti, taajaan asutuissa kunnissa 120 ja kaupunkimaisissa kunnissa 218 oppilasta oppilaitosta kohti.
Lähteet: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen ja Tilastokeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
