Jari Tuononen kertoo, että kunnan kaavoituksissa ja hankkeissa on katsottu pitkälle tulevaisuuteen. Pelkkien isoimpien taajamien kasvuun ei kannata tukeutua. Kuva: Jarno Artika
Nämä maaseutukunnat onnistuvat houkuttelemaan uusia asukkaita – ”Emme ole nostaneet käsiä pystyyn”
Pienemmälle kunnalle elinvoimaisuus ei ole itsestäänselvyys. Kolme kuntaa paljastaa valttinsa siitä, mikä oikeasti houkuttelee uusia asukkaita, ja mikä saa vanhat jäämään.Tilaajalle
Kontiolahden, Liperin ja Kontiolahden alueella on yli 180 kilometriä merkittyjä reittejä maastopyöräilyyn ja kävelemiseen. Jari Tuononen asuu aivan pisimmän Jaama Trailin äärellä. Reitin alueelta sekä polkuverkoston avulla hän pääsee "mahtaviin marja- ja sienimaastoihin". Kuva: Jarno ArtikaMaaseutukunnan asukasluvun nousu on sarjassaan harvinaisuus. MT kokosi avainlukujen avulla kolme esimerkkikuntaa, jotka pienuudestaan huolimatta vetävät ihmisiä asumaan maaseudulle.
Kontiolahti on runsaan 15 000 asukkaan kunta Joensuun kainalossa. Se on poikkeuksellinen kunta Itä-Suomessa: asukkaat ovat keskimääräistä nuorempia, koulutetumpia ja terveempiä.
Maakuntakeskuksen läheisyys ei kuitenkaan ole automaattinen oikotie elinvoimaan, ja koulutettujen nuorten houkuttelemiseksi on tehty paljon töitä.
Kontiolahti palkittiin viime vuonna myös Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Hyvät liikuntamahdollisuudet ovat tärkeä osa kunnan strategiaa.
Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen kertoo, että kunta on satsannut erityisesti kattavaan kouluverkkoon ja aktiiviseen maankäyttöön. Kunta investoi isosti uuteen yhtenäiskouluun, ja tulevia yritys- ja asuinalueita on kaavoitettu pitkälle tulevaisuuteen.
”Emme ole nostaneet käsiä pystyyn tai himmailleet. Esimerkiksi kaavoitukset ovat valmiina odottamassa parempaa taloustilannetta. Emme myöskään tukeudu vain isoimpien taajamien kasvuun”, Tuononen sanoo.
Kylillä on suuri merkitys, ja siksi esimerkiksi kyläkoulut on haluttu säilyttää. Jos niitä ei ole, eivät alueet houkuttele lapsiperheitä tulevaisuudessakaan.
Kontiolahti palkittiin viime vuonna myös Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Hyvät liikuntamahdollisuudet ovat tärkeä osa kunnan strategiaa.
”Osa ihmisistä on muuttanut tänne yksistään niiden vuoksi.”
Osa Kontionlahden luontoreiteistä on talvellakin huollettuja kävelyyn, koiranulkoiluttamiseen ja maastopyöräilyyn. Kuva: Jarno ArtikaLiikkumismahdollisuuksien lisäksi myös liikkuvuus voi olla tärkeä tekijä kunnan elinvoimassa. Runsaan 5 300 asukkaan Inkoossa on panostettu erityisesti kulkuyhteyksiin ja tietoliikenteen sujuvuuteen.
Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman myöntää, että Inkoolla on hyvät edellytykset elinvoimaan. Työttömyysaste on Uudenmaan pienin ja Helsinkiin on noin tunnin ajomatka.
Inkoolla ei kuitenkaan ole henkilöjunaliikennettä, eikä se ole HSL:n piirissä. Kunta hankkii itse bussiliikennettä markkinaehtoisen toiminnan puuttuessa.
”Joukkoliikenteessä tärkeintä on jatkuvuus ja uskottavuus. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että bussilla pääsee” Robert Nyman
Inkoosta pääsee bussilla 15 kertaa päivässä Helsinkiin, ja kunnalla on käytössä oma kutsukyytipalvelu sekä ELY-keskuksen kilpailuttama ympärivuotinen saaristoliikenne.
”Joukkoliikenteessä tärkeintä on jatkuvuus ja uskottavuus. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että bussilla pääsee”, Nyman sanoo.
Lisäksi Inkoossa on pian koko kunnan alueen kattava laajakaistaverkko. Hyvien verkkoyhteyksien avulla yrittäjä tai etätyöläinen voi muuttaa Inkoossa mihin tahansa.
Nyman sanoo, että asukkaat viihtyvät hyvin Inkoossa, ja he ovat tyytyväisiä lähipalvelutarjontaan. Päiväkotipaikan saa heti, ja kaunis saaristo viehättää.
Siksi Inkoosta pitää myös kertoa muille. Nyman sanoo, että kunta on panostanut erityisesti brändin rakentamiseen ja tunnettavuuden lisäämiseen, jotta mahdolliset uudet asukkaat eivät ajaisi onnensa ohi.
Kontionpolut kuuluu seitsemään 5–63 kilometrin pituiseen merkittyyn maastopyöräreittiin. Lisäksi Joensuun ja Liperin alueella polkuihin liittyy lukuisia polkuja, joista muodostuu yhteensä yli 180 kilometrin polkuverkosto. Kuva: Jarno ArtikaViestintä onkin vetovoimaisen kuntakuvan avaintekijä. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Limingan kunta on käyttänyt esimerkiksi kolme kertaa myönnettyä Suomen kekseliäimmän kunnan titteliä viestinnässään.
Liminka hyödyntää strategiassaan lisäksi erityisesti hankerahoituksia. Kunnan elinvoimajohtaja Teemu Haapala kertoo, että hankerahoitus on yksi merkittävä kunnan elinvoiman lisääjä.
Viime vuosina Limingassa on tehty esimerkiksi valokuituverkon, yritysalueiden ja kiertotalouden hankkeita. Hankkeilla ollaan työllisyyden edistämisen lisäksi tuettu hyvinvointia ja terveellistä elämää rahoittamalla esimerkiksi liikuntatapahtumia.
Limingalla on käytetty lähes kaikkia mahdollisia hankeinstrumentteja: rahoitusta on saatu niin rakennerahastoilta, Traficomilta, ministeriöiltä kuin Taikeltakin.
Liminka on myös edistänyt lasten ja nuorten hyvinvointia ja laadukasta vapaa-aikaa. Kunnalle myönnettiin Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus samannimisen koordinaatioryhmän työn ansiosta.
Haapala kertoo, että kunnalla on oma musiikkiopisto, ja koululaisille on valittavina kymmeniä harrastus- eli HaLi-kerhoja. Kulttuurin ja liikunnan lisäksi kunta on panostanut lähiympäristöön ja rakentanut ison Rantakylän virkistysalueen.
”Pieni maaseutukunta voi todellakin edistää omaa elinvoimaansa ja sen täytyykin olla yksi sen päätehtävistä. Kukaan muu ei sitä puolesta tee.”
- Osaston luetuimmat
