Missä Suomen kunnassa kasvaa eniten puuta? Entä mistä löytyvät maan järeimmät kuusikot?

Järeitä puita ja ikimetsien tuntua kaipaavien ihmisten kannattaa suunnata pääkaupunkiseudulle. Sieltä löytyy rajupuustoisia, taivaita tavoittelevia kuusikoita, joiden hakkuita kaupungit ovat vältelleet.

Pääkaupunkiseudun metsien käytössä pääpaino on virkistyksessä. Sen takia niiden on annettu kasvaa rauhassa.

Tosin viime vuosina kaupunkikuusikoissakin vastaan ovat tulleet biologiset rajat. Kasvunsa lopettaneet ja elinvoimansa menettäneet kuuset ovat olleet helppoja maaleja kirjanpainajille.

Kirjanpainajien holtiton leviäminen ja kuolleiden puiden virkistyskäyttäjille aiheuttamat vaarat ovat pakottaneet kaupungit torjuntahakkuisiin.

Niin tai näin, maan järeimmät kuusikot löytyvät Espoosta. Siellä metsämaalla puuston tilavuus on keskimäärin 215 kuutiometriä. Lähes yhtä puustoisia ovat Helsingin, Vantaan ja Sipoon metsät.

Maakunnissa puustoisimmat kunnat löytyvät Pirkanmaalta. Pälkäneellä ja Tampereella metsien keskitilavuus on 190 kuution tietämissä.

Lähes vastaavia kovapuustoisia kuntia ovat myös Padasjoki, Asikkala, Hämeenlinna, Lempäälä ja Vesilahti.

Kyseisissä kunnissa metsät puskevat kuusta. Pälkäneellä kuusen osuus metsämaan pinta-alasta on 59 prosenttia.

Kannonkosken 140 kuutiometrin hehtaaripuusto vastaa aika tarkkaan maan keskiarvoa. Siellä männyn osuus on puolet. Kuva: Mikko Soini

Hehtaaria kohti lasketun puuston määrä vähenee luonnollisesti pohjoista kohti mentäessä. Utsjoella asti tultaessa metsämaan keskipuusto jää alle 60 kuutiometriin hehtaarilla.

Pohjoisesta alaspäin laskeutuessa yli 100 kuutiometrin keskitasoon päästään Tervolan rehevillä mailla. Kunnittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Samalla 100 kuution keskitilavuuteen hehtaarilla joutuu tyytymään moni eteläisempi kunta.

Keiteleen korkeudella puuston määrä nousee 150 kuutiometriin hehtaarilla. Sen verran sitä on myös Kouvolassa.

Metsämaan puumäärää voi tarkastella myös kunnan koko puumäärän ja sen puutavaralajijakauman mukaisesti.

Eniten kantorahoja metsänomistajat saavat kuusitukista. Sen osalta ykköseksi nousee Kuopio, jonka metsämailla kasvaa yli 10 miljoonaa kuutiota kuusitukkia.

Seuraavina ovat Hämeenlinna, Mikkeli ja Savonlinna. Niiden alueelta löytyy noin 6,5 miljoonaa kuutiota kuusitukkia.

Mänty tuo pohjoissuomalaisille metsänomistajille suuren osan kantorahoista.  Kuva: Maria Miklas

Pohjois-Suomessa puukauppatuloja kerätään mäntytukista ja kuitupuusta.

Maan ylivoimaisesti suurimmat mäntykuitupuuvarannot kasvavat Inarin kunnan alueella. Siellä metsämaalla kasvaa yli 35 miljoonaa kuutiota mäntykuitupuuta.

Sodankylässä, Rovaniemellä ja Kuhmossa mäntykuitupuuta kasvaa parikymmentä miljoonaa kuutiota. Kemijärvellä ja Sallassa mäntykuitupuuta on noin 10 miljoonaa kuutiota.

Metsä Groupin johto lienee syynännyt näitä tilastoja tarkkaan Kemin suurinvestointia pohtiessaan. Noiden lukujen valossa ei Kemijärven selluhankekaan ollut ihan tuulesta temmattu.

Mäntytukin osalta ykkönen on Lieksa 8,4 miljoonalla kuutiometrillä. Kahdeksan miljoonan kuution pinnassa ovat myös Rovaniemen ja Sodankylän mäntytukkivarannot.

Etelässä mäntytukkia on eniten Mikkelin alueella. Sieltä sitä löytyy runsaat seitsemän miljoonaa kuutiota.

Koivua kasvaa hajallaan ympäri maata, hirvituhot vaikeuttavat sen viljelyä. Kuva: Maria Miklas

Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen metsäteollisuudella on ollut kova pula koivukuitupuusta. Kuopio on sen suurin lähde Suomessa. Kuopion alueella kasvaa vajaa kuusi miljoonaa kuutiota koivukuitupuuta.

Muuten koivukuitupuu on hajallaan ympäri maata. Reilun viiden miljoonan koivukuitukuution kuntia ovat Rovaniemi, Joensuu ja Sodankylä.

Koivutukinkin osalta Kuopio on ykkönen. Se on samalla ainut yli miljoonan koivutukkikuution kunta.

Puun kokonaismäärällä mitaten metsämaan puuston ykköseksi nousee Inari yli 50 miljoonalla kuutiolla. Hopean ja pronssin nappaavat Sodankylä ja Rovaniemi. Niiden puumäärät ovat 48 ja 47 miljoonaa kuutiometriä.

Pistesijoille, yli 41 miljoonalla kuutiolla nousevat Kuhmo ja Kuopio.

Kirjanpainajat tuhoavat eteläisen Suomen vanhoja kuusikoita. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsien hoidolla ja hakkuilla on suuri vaikutus puuvaroihin ja metsien kasvuun. Siinä on suurta vaihtelua kunnittain ja alueittain.

Etelä-Suomen metsät ovat olleet käytännössä täyskäytössä, kun metsäteollisuus on pyörinyt täysillä huippusuhdanteessa. Venäjän puuntuonnin päättyminen kiristi puuhuoltoa entisestään.

Erityisen kovia hakkuut ovat olleet Kaakkois-Suomessa. Siellä ne ovat ylittäneet hetkellisesti kestävät hakkuumahdollisuudet.

Osasyynä koviin hakuisiin ovat vanhoja kuusikoita tuhoavat kirjanpainajat. Ne ovat pakottaneet metsänomistajat uudistamaan kuusikoita juuri Kaakkois-Suomessa.

Uudet metsävarakartat ja kuntakohtaiset tilastot julkaisee Luonnonvarakeskus.