Maaseudulla koulukirjoihin laitetaan enemmän rahaa kuin kaupungeissa – katso kartalta, kuinka paljon sinun kuntasi satsaa koululaisen kirjoihin
Kuntien asenteet ja arvostus oppimateriaaleja kohtaan vaihtelevat, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.Tilaajalle
Nivalassa käytettiin rahaa oppimateriaaleihin. Haikaran kyläkoulun kuudesluokkalaiset ratkoivat matematiikan tehtäviä alkuvuodesta. Kuva: Paivi KarjalainenKunnat laittavat rahaa hyvin eri tavalla oppimateriaaleihin, mikä asettaa oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tiedot selviävät Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksesta.
Kunnan koko vaikuttaa peruskoulujen oppimateriaalihankintoihin: suurissa kaupungeissa yhden oppilaan oppimateriaaleihin käytetty summa on keskimäärin kymmenen euroa keskiarvoa alhaisempi. Useissa maaseutumaisissa kunnissa koulut investoivat koulukirjoihin enemmän kuin kaupungeissa.
Esimerkiksi Hirvensalmella asuvan oppilaan koulukirjoihin käytettiin 328 euroa viime vuonna, kun taas Helsingissä asuvan oppilaan koulukirjoihin 111 euroa.
”Eroja selittävät osittain kuntien koko, sijainti, taloudellinen tilanne ja koulutuspoliittiset linjaukset. Kuitenkin eroja on myös kuntien arvostuksessa ja asenteessa oppimateriaaleja kohtaan”, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho tiedotteessa.
Laihon mukaan jotkut kunnat näkevät oppimateriaalit vain kustannuseränä, josta voidaan karsia. Toiset kunnat näkevät oppimateriaalit investointina, joka maksaa itsensä takaisin parempina oppimistuloksina, tyytyväisempinä oppilaina ja opettajina.
Oppimateriaalit kattavat koulutuksen kokonaismenoista vain noin kaksi prosenttia. Kustannusyhdistys muistuttaa, että niistä höyläämällä ei saavuteta suuria säästöjä, kun taas jo pieni lisäpanostus tuo konkreettista helpotusta oppilaiden ja opettajien arkeen.
Suomalainen peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla.
- Osaston luetuimmat
