• ESS: Asikkalasta löytyneistä kivääreistä tihkuu lisää tietoja – asekätkijän pojan mukaan kätkö ei ollut kylän ainoa

    Joukko historian harrastajia paljasti viime sunnuntaina Asikkalasta yli 200:n sodanaikaisen kiväärin jäänteet.
    Salaisia asekätköjä tehtiin ympäri Suomea jatkosodan jälkeen ahkerasti. Kuvan museokiväärit eivät liity tapaukseen.
    Salaisia asekätköjä tehtiin ympäri Suomea jatkosodan jälkeen ahkerasti. Kuvan museokiväärit eivät liity tapaukseen. Kuva: Johannes Tervo
    Uutiset|Historia ja perinne
    26.7.202414:01
    Eino Haase

    Asikkalasta viime sunnuntaina paljastunut mittava asekätkö on puhuttanut kansalaisia kuluvalla viikolla. Yhteensä kätköstä paljastui peräti 209 kiväärin jäännettä.

    Löydön ympärillä pyörivä uutisointi sai eilisiltana uusia kierroksia, kun Asikkalan asekätkijän poika paljasti Etelä-Suomen Sanomille, että sunnuntaina löytynyt suuri sodanaikainen kiväärikätkö ei ollut alueen ainoa kätkö.

    ”Suohon upotettiin telamiinoja ja käsikranaatteja, harjun reunalle ammuslaatikoita”, Antti Iso-Lotila, 63, paljastaa lehdelle.

    Iso-Lotilan mukaan hänen isänsä Aimo Iso-Lotila perusti asekätköt kahden muun miehen kanssa silloisen Iso-Lotilan sukutilan maille.

    Aseet kätköihin tulivat Iso-Lotilan sanoin ”suoraan rintamalta”, ja niitä kätkettiin vaiheittain sopiviin paikkoihin, kuten vanhan puimalan alle ja aittoihin.

    Hämeen poliisi epäili torstaina tiedotteessaan, että aseet olisi haudattu maastoon 1940-luvulla.

    ESS: Nyt puhuu Asikkalan asekätkijän poika – "Ei näistä asioista saanut puhua, siitä olisi joutunut vankilaan"

    Lisää aiheesta
    • Yli sata vuotta Kourlan kartanossa sahanpuruissa olleet kiväärit ovat edelleen toimintakuntoisia. Aseet ylimmästä alimpaan: Winchester M1895, Arisaka M35 ja Mannlicher M1888.

      Kulttuuri | Vihtiläisestä kartanosta löytyi asekätkö ‒ sotilaskiväärit oli kääritty sanomalehteen sisällissodan aikaan

    • Deaktivoidut aseet tulee säilyttää kuten muitakin vastaavantyyppisiä, toimivia ampuma-aseita.

      Erä | STT: Deaktivoituja aseita jätettiin paljon ilmoittamatta poliisille

    • Deaktivoituja ampuma-aseita voi alla yksityishenkilöillä, yhdistyksillä ja muilla yhteisöillä sekä esimerkiksi asealan elinkeinonharjoittajilla.

      Erä | Tästä syystä pysyvästi ampumakelvottomiksi tehdystä aseesta pitää ilmoittaa − poliisi kertoo

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää