Kun remontoijat tai rakentajat tekevät virheen, kannattaa asiakkaan ottaa kuvia ja lähettää sähköpostia

Rakentamisen ja remontoinnin virheet ja viivästykset kiristävät hermoja, sillä kyse on usein isoista summista. Jos muutto viivästyy tai suihkussa käyminen kotona estyy, nousevat kuluttajan stressitasot helposti korkeiksi.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) erityisasiantuntija Henrik Sillanpää kertoo, että remontointiin ja rakentamiseen liittyvät valitukset ovat yleisiä.

Kuluttajaneuvontaan tuli vuonna 2021 yhteensä noin 86 000 yhteydenottoa, joista 57 156 käsiteltiin. Valituksista remontointia käsitteli noin kymmenen ja asumista kahdeksan prosenttia.

”Yleisesti kuluttajat reklamoivat työn laadusta, työn virheistä ja sen hintaan liittyvistä kysymyksistä”, Sillanpää kertoo.

Ongelmia muodostui myös, jos remontointiin tai rakentamiseen liittyvistä lisätöistä ja niiden laskutusperusteista ei ollut sovittu selvästi.

Viime vuosina ongelmia aiheuttivat myös korona ja Ukrainan sota.

”Materiaaleissa ilmeni toimitusongelmia ja viivästyksiä. Lisäksi hinnat nousivat jyrkästi. Esimerkiksi talopakettien hintoihin saattoi tulla kymmenien tuhansien eurojen hinnankorotuksia.”

Virasto tiedotti asiasta viime keväänä ja korosti, että rakennusyritys voi lain mukaan yksipuolisesti nostaa sovittua talopaketin tai rakennusurakan hintaa vain, jos tästä on etukäteen sovittu ja korotukselle on pätevä, sopimusehdoissa mainittu peruste.

Hinnankorotus voi olla mahdollista esimerkiksi ylivoimaisen esteen tilanteessa. Raaka-aine- ja materiaalikustannusten nousua ei automaattisesti voi pitää hinnankorotukseen oikeuttavana ylivoimaisena tilanteena, vaan asiaa täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Jo tehtyjen töiden hintaa ei voi jälkikäteen korottaa.

Vaikka yrityksellä olisi oikeus nostaa hintaa, on kuluttajalla lakiin perustuva oikeus halutessaan purkaa sopimus, jos hinnankorotus ylittää viisi prosenttia sovitusta kauppahinnasta.

Jos kuluttaja purkaa sopimuksen hinnankorotuksen takia, ei yritys voi vaatia kuluttajalta korvauksia.

Toisaalta sopimuksen purku voi olla hankala vaihtoehto eikä edullisempia hintoja ole ehkä saatavissa, kun alan kustannukset ovat yleisesti nousseet.

Virheiden ja reklamaatioiden välttämiseksi tärkeintä on, että kuluttaja valmistautuu huolellisesti sopimuksen tekemiseen.

”Kuluttajan kannattaa tehdä ennakkokartoitusta ja tehdä sopimus kirjallisesti. Siinä on oltava selkeästi laskutusperuste, hinta ja aikataulu”, Sillanpää painottaa.

”Pelkkä suullinen sopimus on huono vaihtoehto.”

Kun virhe ilmenee, siitä kannattaa tehdä reklamaatio välittömästi. Kuvien ja videoiden avulla tilannetta voi olla helpompi kuvailla kuin sanallisesti. Lisäksi niihin jäävät tarkat tiedot hetkestä, jolloin kuvat on otettu.

KKV:n sivuilta löytyy reklamaatioapuri, jossa täytetyn lomakkeen voi toimittaa yritykselle.

”Sähköposti on hyvä väline sen osoittamiseen, milloin reklamaatio on tehty. Jos urakasta on jotakin maksamatta, kuluttaja voi pidättää virhettä vastaavan osuuden laskusta kunnes virhe on korjattu”, Sillanpää kertoo.

Yritykselle kannattaa antaa kohtuullinen aika korjata virhe. Jos virheen korjaaminen on mahdotonta esimerkiksi siksi, että korjauksen kustannukset olisivat kohtuuttomat, ongelma voidaan ratkaista hinnanalennuksella.

”Yleispätevää sääntöä korvauksesta ei ole. Jos kyseessä on kosmeettinen virhe, hinnanalennukset eivät ole suuria. Yleistä määrää tai prosenttilukua ei ole määritelty, vaan siinä on huomioitava virheen laatu ja merkitys”, Sillanpää kertoo.

Lisäksi kuluttaja voi vaatia urakan viivästymisestä aiheutuneiden todellisten kulujen korvausta. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi kulut uimahallilipuista, jos kylpyhuoneremontin vuoksi kotona ei ole peseytymismahdollisuutta.

”Pääsääntöisesti isossa rakennusurakassa eli yli 10 000 euron hankkeessa vakiokorvaus on 0,5 prosenttia ensimmäisen kuukauden ajalta ja sen jälkeen prosentti”, Sillanpää muistuttaa.

Jos neuvottelut yrityksen kanssa eivät tuota tulosta, kannattaa olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan.

Tilaajan kannattaa reagoida havaitsemiinsa virheisiin heti myös siksi, että pienet viat voivat jatkuessaan aiheuttaa pahoja ongelmia. Tyypillisimpiä esimerkkejä tästä ovat erilaiset vesivahingot.

”Jos työn tilaaja laiminlyö toimenpiteet virheen korjaamiseksi, voidaan ajatella, että hän on myötävaikuttanut vahingon laajentumiseen”, Sillanpää varoittaa.

Kuluttajan asiantuntemus ei aina riitä rakentamistyön arviointiin. Jos tuntuu, että esimerkiksi kattoremontissa on tehty virheitä mutta urakoitsija kiistää asian, voi apu löytyä kolmannesta osapuolesta.

”Ulkopuolinen alan ammattilainen voi selvittää tilanteen. Jos virheitä löytyy, myös tarkastuksen kulut voi vaatia urakoitsijalta vahingonkorvauksena”, Sillanpää kertoo.

Hän suosittelee valvojan palkkaamisen harkitsemista myös niissä rakennushankkeissa, joissa sitä ei välttämättä edellytetä.

”Valvoja voi auttaa prosessissa ja kertoa, kuinka asiat kannattaa tehdä. Silloin tilaaja ei jää pelkästään urakoitsijan puheiden varaan.”

Mitä monimutkaisempi projekti on, sitä enemmän sitä kannattaa suunnitella.

”Jos kotona ollaan maalauttamassa seiniä, ei sitä varten tarvitse tehdä kovin laajaa tutkimusta. Mutta kun kyseessä ovat monimutkaiset rakenteet ja isot urakat, yritysten kilpailuttaminen ja niiden taustojen selvittäminen kannattavat.”

”Kuluttajan kannattaa myös tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ:stä, onko yritys ennakkoperintärekisterissä. Silloin kuluttaja saa kotitalousvähennyksen. Samalla kannattaa tarkistaa, onko yrityksellä verovelkaa. Verovelka osaltaan voi viitata yrityksen taloudellisiin ongelmiin.”

Ongelmia on ollut myös kotimyynnissä, jossa erityisesti vanhuksille on tuputettu remontteja, joihin heillä ei ole ollut varaa tai aitoa tarvetta.

”Kotimyynnin osalta kannatta muistaa, että niihin on lähtökohtaisesti peruutusoikeus. Vaikka remontille olisi aito tarve, ei ensimmäistä tarjousta kannata yleensä hyväksyä”, Sillanpää kertoo.

Kotimyynnissä on yleensä 14 päivän peruuttamisoikeus.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.