Saaristomerelle kolme uutta pilottialuetta – Ympäristöministeri Mykkäsen mukaan hallitus tiedostaa käsittelemättömien yhdyskuntajätevesien päätymisen vesistöihin
Ympäristöministeri Kai Mykkänen korostaa uusien pilottialueiden roolia, kun valtio pyrkii yhdistämään alueen yritysten ja maanviljelijöiden voimat Saaristomeren tilan kohentamiseksi.Tilaajalle
Saaristomereen kohdistuvia ravinnevalumia pyritään ehkäisemään uusien pilottialueiden toimintamalleilla. Kuva: Sanne KatainenYmpäristöministeriö julkaisi tiedon uusista Saaristomeren pilottialueista, jotka on muodostettu osana Paimionjoen, Aurajoen ja Kemiönsaaren valuma-aluepilottia.
Suunnitellut alueet saivat sinettinsä eilen maanantaina, kun Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi pilottialueiden yhteistyösopimuksen.
Tehdyn sopimuksen mukaan muodostettavat pilottialueet sitoutuvat edistämään ravinnekuormituksen vähentämistä, ravinteiden kierrätyksen edistämistä, meren ja vesien hyvää tilaa sekä erityisesti Saaristomeren tilan parantamista.
Hankkeen tulosvastuullisena vetäjänä toimii Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Kemiönsaaren kunta toimii yhteistyökumppanina, joka osallistuu myös omalla perustoiminnallaan Saaristomeri-ohjelman toteuttamiseen.
Yhteistyösopimuksen mukaan Kemiönsaaren kunnan tehtävänä on osallistaa ja sitouttaa pilottialueiden toimijoita ja maanomistajia työohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi tavoitteena on edistää toimenpiteiden toteutumista ja rahoituksen hankkimista yhdessä yhteistyökumppaneiden ja ELY-keskuksen kanssa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), kertoo valtion tiukasta taloustilanteesta huolimatta Orpon hallituksen kohdentaneen Saaristomeri-ohjelmaan määrärahan, joka on hallitusohjelmassa erillisenä 30 miljoonan euron kokonaisuutena.
”Idea verrattuna aikaisempaan toimintaan on suunnata toimenpiteiden painopistettä siten, että ollaan tuloshakuisempia ja katsotaan niitä merkittäviä kysymyksiä ravinnevirran osalta”, Mykkänen kertoo uuden pilottiohjelman toimintaperiaatteesta.
Tarkoituksena on yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa miettiä, että mikä on painopiste yksittäisten valuma-alueiden ravinnekuormassa ja mitä sille voitaisiin esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden aikana tehdä.
Mykkänen nostaa mahdolliseksi toimintakeinoksi myös maa- ja metsätalousministeriön toimialalta ravinnekiertokorvauksen, jonka lisäksi erilaisia toimia kartoitetaan ELY-keskuksen sekä maakuntaliiton toimesta.
”Näillä pilottialueilla on tietysti myönteinen mahdollisuus parantaa ruuantuotannon omavaraisuutta myös ravinnekierron kannalta.”
Keskeisintä pilottialueiden toiminnassa on Mykkäsen mukaan keskittää toimet valuma-alueisiin, jotka ovat keskeisiä nimenomaan Saaristomeren kannalta. Uusia toimia suunniteltaessa löytyy myös lupaus maatalousalan huomioimisesta.
”Tärkeintä on kuitenkin se, että toimitaan hyvässä yhteistyössä maanomistajien ja heidän edustajiensa kanssa”, Mykkänen korostaa.
Ympäristöministeri näkee nyt suunnitelluissa toimissa maatalouden kannalta uhkien sijaan mahdollisuuksia.
”Näillä pilottialueilla on tietysti myönteinen mahdollisuus parantaa ruuantuotannon omavaraisuutta esimerkiksi ravinnekierron kannalta”, Mykkänen huomauttaa mahdollisista positiivisista vaikutuksista maatalouteen.
Erityiskeinoksi hän nostaa biokaasutuotannon sekä runsaita ravinnemääriä sisältävien kuivajakeiden siirtämisen alueille, joilla ei ole voimakasta kotieläintaloutta.
Mykkänen korostaa pilottialueiden yritys- ja yhteisöpohjaista yhteistyötä, jolla pyritään konkretisoimaan hankkeen hyödyt alueen ihmisille.
”Huomaan usein sen tietyn ennakkoluulon ympäristötoimia kohtaan. Se johtuu mielestäni siitä, että näistä (ympäristötoimista) on puhuttu vuosikymmeniä ja sitten tuntuu, ettei mitään kuitenkaan tapahdu.”
Maatalous ei suinkaan ole Saaristomeren ainoa ravinnekuormittaja, vaan syyllisiä on haettava myös ruokaketjun loppupäästä, eli kuluttajista. Merkittäviä ravinnepäästöjä aiheutuu esimerkiksi jätevesilaitosten ohijuoksutuksista, jossa käsittelemättömiä jätevesiä lasketaan suoraan vesistöihin.
Mykkäsen mukaan hallitus tiedostaa ongelman ja kertoo nyt muodostettavien pilottialueiden osalta oleelliseksi kysymykseksi sen, mitä mahdollisille yhdyskuntajätevalumille voidaan nopealla aikataululla tehdä.
”Tilanne on itsellenikin tuttu Espoon-kodin osalta. Alueella on vanha viemärijärjestelmä ja ajoittain tulvimistilanteiden seurauksena sadevedet ja viemärivedet sekoittuvat ja tämän seurauksena tulee uimakieltoja Espoon rannoille.”
”Lisäksi ollaan viemässä eduskuntaan laki, jolla kielletään likaisen lumen kippaaminen mereen”
Ympäristöministeri luettelee myös muita toimia, joilla hallitus aikoo tukea merialueiden tilan kohentamista.
”Tukevia toimia meren tilan kohentamiseksi on myös se, että on etenemässä lakiesitys, jolla kielletään Suomen aluevesillä alusten harmaavesien, kuten esimerkiksi keittiövesien päästäminen mereen.”
Paljon uutisoitu puhdistamattoman lumen kippaaminen mereen on myös tulevan lakimuutoksen myötä vihdoin päättymässä.
”Olemme tuomassa eduskuntaan lakiesityksen, jolla kielletään likaisen lumen kippaaminen mereen, joka ainakin Helsingissä ja Hangossa on ollut tapana”, Mykkänen sanoo päättäväisenä.
- Osaston luetuimmat
